Tämä on erittäin hyvä ohje, ehkä kaikista paras.
Itselläni oli slogan: "talo on valmis sitten kun se on valmis", eikä se
ole valmis vieläkään, oikeastaan aika kaukana siitä. Jossain vaiheessa
slogan muuttui muotoon: "muutetaan sitten kun muutetaan". Jossain
vaiheessa sitten muutettiin, ja rakentaminen jatkuu, vielä pitkään.
Mitä tekisin toisin:
- rakentaisin ainakin kaksi taloa, ensimmäisen rakentamisessa oppii niin
paljon, että se kaikki menee oikeastaan hukkaan, jos ei rakenna toista.
Siksi olisi hyvä rakentaa ensin sellainen pieni ja halpa, jossa asutaan
2-5 vuotta jonka jälkeen rakentamaan sitä toista, johon sitten hankitaan
kaikki mitä halutaan. Väitetään myös että kolmas talo on ilmainen, joten
jos taitoa, intoa ja puhtia riittää, niin kannattaisi varmaan tehdä se
kolmaskin. Itse suunnittelin ja rakensin sillä mielellä, että tämä on
ainoa taloa jonka koskaan rakennan, mutta harjoittelukierrokselle olisi
ollut käyttöä. Olisi lisäksi pitänyt aloittaa nuorempana nämä
rakentamishommelit.
- asuisin ensin alueella jonkin aikaa ennen ensimmäisen talon
rakentamista, osallistuisin kaikenmaailman kissanristiäisiin ja
koiranhautajaisiin, seuroihin ja järjestöihin, jotta verkostoituisin ja
oppisin tuntemaan tekijät, ne parhaat, ja varomaan niitä huonoja.
- ajastaisin rakentamiset siten, että ne olisivat optimaaliset lasten
ikään nähden. Ensimmäinen (se pieni ja halpa) pitää rakentaa ennen
ensimmäisenkään lapsen tuloa, jolloin vaimon kanssa yhdessä voi rakentaa
taloa ilman että lapset sitä häiritsee. Seuraava pitää tehdä siinä
vaiheessa, jossa nuorin lapsi on joko alle vuoden (jolloin nukkuu
suurimman osan aikaa) tai vastaavasti jotain >5, jolloin ei tarvitse
olla jatkuvasti vahtimassa. Näin tehden vaimokin ehtii rakentamishommiin
mukaan.
- jos on lapsia, rakentaisin tontille jonkin leikkipaikan lapsille,
muumitalon tms. ja lisäksi hankkisin matkailuauton tai -vaunun, jossa
koko perhe voisi yöpyä kesäaikaan, lapset voisi laittaa illalla ajoissa
nukkumaan, vaunuun joku unihälytin tms. ja vaimon kanssa valoisia iltoja
hyödyntäen taloa rakentaen.
- hankkisin paremman tontin, meillä on rinnepeltotontti, johon sai
uppoamaan valtavan määrän mursketta ja konetyötä.
- hankkisin hyvän timpurin itselleni luottohenkilöksi, koko
rakentamisprojektin ajaksi. Pidän hyvää timpuria tärkeämäpänä kuin hyvää
vastaavaa työnjohtajaa, tosin koulutus ja kokemus ei timpureilla riitä
ihan kaikkeen, joten työnjohtajankin on parempi olla riittävän hyvä.
Itsellä oli hyvä työnjohtaja, mutta timpurin löysin vasta melko myöhään
projektin aloittamisesta.
- rakentaisin ensin tai vähintään yhtäaikaa autotallin. Sille olisi
käyttöä tavaroiden suojana. Jos rahasta ja ajasta on pulaa, autotallin
voisi rakentaa sellaiseen vaiheeseen, että se tarjoaa sadesuojan.
- tekisin kaikki pihatyöt ensimmäisenä kesänä, eli kaivaisin kaikki
putket ja johdot, sadevesikaivon, yms. maahan, ja tasaisin pihan
lopulliseen korkoonsa, jotta seuraavina kesinä voisi keskittyä pihan
viimeistelyyn. Meillä on tehty pihaa jo valmiiksi, mutta sitä joutuu
kaivamaan uudestaan auki pihalamppujohtojen yms vuoksi. Tämä varmaan
vaatisi hyvän ja tarkan pihasuunnitelman korkoineen, sähköjohdon
paikkoineen, kaikkineen.
- en ottaisi pakettia vaan laskisin tarvikkeet ite ja tilaisin ne
tontille sitä mukaan kun niitä tarvitaan. Jos jonkun paketin kuitenkin
ottaisin, en ottaisi siihen yhtään mitään sellaista minkä itsekin voisin
hankkia ja mitä ei tarvita välittömästi paketin pystytyksen aikana.
Meillä kuului pakettiin sisäovet ja karmit. Karmit menivät pilalle,
onneksi sisäovet sain pysymään hyvinä, mutta oli niistä paljon riesaa
rakentamisen ajan.
- pyrkisin luomaan johonkin rautakauppaan niin hyvät suhteet, että
voisin keskittää sinne ostokseni. Kilpailutin (lähes) kaikki ostokseni
ja pääsääntöisesti hankin tarvikkeet joko Tampereen Starkilta tai Narvan
Raudasta. Jos nyt hommaan ryhtyisin, yrittäisin esim. jompaan kumpaan
näistä saada luoduksi sellaisen sopimuksen, ettei tarvitsisi
kilpailuttaa ja toisaalta tietäisin, että saamani tavara on
kilpailukykyisesti hinnoiteltu. Projektin aikana opin, että
rakentajakortti yms. ovat hömpötystä, niillä saatavat alennukset
naurettavia ja usein kävin starkissa pyytämässä lapun pienistäkin
hankinnoista, mikä oli aikaavievää, jos sattui olemaan jonoa. Kun
rakentaminen oli kiivaimmillaan, sain automaattisesti (luullakseni)
hyvät alennukset starkista, sitten tuli taukoa, rakentajapalvelun
henkilökunta osin vaihtui ja kun kävin jostain tavarasta tarjousta
pyytämässä, tarjouksen suuruus alkoi olla rakentajakortin tasoa. Eli
suhteet rakentajapalveluun pitää olla hyvät ja niitä pitää pitää lämpimänä.
- rautakauppakäynnit olivat käsittämättömän aikaavieviä. Muistan
yhdenkin lauantain, jolloin lähdin paneelia ja listaa ostamaan
Tampereelta (n. 30km matkaa täältä) ja reissuun meni loppuviimeksi
jotain 6 tuntia vaikka tiesin melko tarkkaan mitä hain ja minkälaisia
määriä. Jotenkin se aika vaan hukkaantui matkaan ja tavaroiden
lastaamiseen ja kiinnittämiseen. Nyt yrittäisin varmaan saada tuota
työtä mahdollisimman paljon rautakaupan tehtäväksi, kuitenkin optimoiden
kuljetuskustannuksia (ei hajuakaan miten tuo käytännössä saattaisi
onnistua, yksi vaihtehto voisi olla sellainen, että veisi peräkärryn
edellisenä päivänä kaupan pihaan ja sanoisi, että "lastatkaa tuohon niin
ja niin paljon paneelia ja niin ja niin paljon listaa" ja hakisi
seuraavana päivänä pois. Liekö onnistuisi, en tiedä.
- minäkin panostaisin suunnitteluun enemmän, tosin aika paljon siihen
käyttiin aikaa ja jossain vaiheessa yleensä kuitenkin tulee tilanne että
ei ne suunnitelmat juuri kummemmaksi muutu.
- maalämpöjärjestelmän hankkimista miettisin pitkään ja hartaasti.
Tutustuisin eristysratkaisuihin ja laskisin tarkkaan mikä kannattaa ja
mikä ei. Luultavasti haluaisin edelleen investoida rakentamisvaiheessa,
eli vertailisin hyvin eristettyä sähkölämmitteistä taloa tai normaalisti
eristettyä mlp-taloa ja niiden hyötyjä/haittoja/hintaa.
- luultavasti edelleenkin rakentaisin 11/2krs talon, mutta yläkertaa en
vielä ole rakentanut, joten mieli saattaa vielä muuttua.
Petteri