Sähkökytkennöistä

[OPK]

Tarkoitus olisi upgreidata vessani sähköpuolta. Vessassa on nyt vain
sähköpuolella valokatkaisin (upotettu) ja vastakkaisella seinällä
peilikaappi yhdellä pistorasialla. Haluaisin lisätä vessaan ainakin
yhden uuden pistorasian, josta sähköä saisi myös silloin kun valot ei
ole päällä. Nyt tuo valaisin saa sähköt vain sillon kun valot on päällä.
Ideana olisi ottaa valokytkimelle tulevasta sähköjohdosta syöttö uudelle
jako- tai kojerasialle, josta sitten haarottaisin sähkön edelleen tuolle
uudelle pistorasialle ja mahdollisille uusille sähköpisteille
(ilmanvaihtopuhallin tms).

Seinät on kipsilevyseiniä joiden takana on tyhjää tilaa. Kysymykset
kuuluukin, että voiko upporasioita asentaa enää jälkikäteen, rasiahan
pitäisi saada laitettua sinne seinän sisälle etupuolelta, koska takaa ei
sinne pääse käsiksi. Jos uppoasennus ei onnistu niin homma mennee
pinta-asennukseksi vaikka eukko ei haluaisi yhtään ylimääräisiä piuhoja
eikä rasioita seinän sisäpintaa rumentamaan :-) Millä työmenetelmällä
saisin kuljetettua mahdolliset uudet vedot seinän takana huoneen
toiselta puolelta toiselle, putkituksiahan tuolla ei ole valmiina?

Onko sellaista kojerasiaa myytävänä,jolla korotaisin tuota nykyistä
sähkökatkaisijaa ulommaksi, jotta saisin sitten sen alta kivasti
vedettyä sähköjä eteenpäin pintavetona. Nythän tuosta upotetusta
kojerasiasta on hankalahko vetää sähkövetoa ulos pinnalle, luulisin?

Onko ehdotuksia ja neuvoja miten ja mitä asennustarvikkeita tarvitsen
hommaan?

[J.P]

"OPK" <***@blanco.fi> kirjoitti
viestissä:dt9hs7$3gm$***@nyytiset.pp.htv.fi...
> >
> Seinät on kipsilevyseiniä joiden takana on tyhjää tilaa. Kysymykset
> kuuluukin, että voiko upporasioita asentaa enää jälkikäteen, rasiahan
> pitäisi saada laitettua sinne seinän sisälle etupuolelta, koska takaa ei
> sinne pääse käsiksi. Jos uppoasennus ei onnistu niin homma mennee
> pinta-asennukseksi vaikka eukko ei haluaisi yhtään ylimääräisiä piuhoja
> eikä rasioita seinän sisäpintaa rumentamaan :-) Millä työmenetelmällä
> saisin kuljetettua mahdolliset uudet vedot seinän takana huoneen
> toiselta puolelta toiselle, putkituksiahan tuolla ei ole valmiina?
>

On olemassa rasioita jotka saa päältäpäin asennettua. Voisit tietysti
yrittää ujuttaa jonkin jousen tai vastaavan tuonne tyhjään tilaan ja sillä
yrittää vetää MMJ:n kohteeseensa (putketon asennus) aikansa kun näprää voi
vaikka onnistuakkin jos on mahdollista tehdä jonnekkin apureikä minkä
kautta vetää niin ujutettavaa matkaa vois saada lyhennettyä onko laipiossa
tyhjää tilaa ja onko yhtään purettavissa? -sieltä kautta pääsis myös
mahdollisesti veteleen.

[Jone]

"OPK" <***@blanco.fi> kirjoitti viestissä:dt9hs7$3gm$***@nyytiset.pp.htv.fi...
> Tarkoitus olisi upgreidata vessani sähköpuolta. Vessassa on nyt vain
> sähköpuolella valokatkaisin (upotettu) ja vastakkaisella seinällä
> peilikaappi yhdellä pistorasialla. Haluaisin lisätä vessaan ainakin yhden
> uuden pistorasian, josta sähköä saisi myös silloin kun valot ei ole
> päällä. Nyt tuo valaisin saa sähköt vain sillon kun valot on päällä.
> Ideana olisi ottaa valokytkimelle tulevasta sähköjohdosta syöttö uudelle
> jako- tai kojerasialle, josta sitten haarottaisin sähkön edelleen tuolle
> uudelle pistorasialle ja mahdollisille uusille sähköpisteille
> (ilmanvaihtopuhallin tms).


Onnistuuko kytkennän muutos siten, että pistorasiassa olisi koko ajan
sähköt, jolloin ei
välttämättä olisi tarve lisätä uutta?

Nyky määräysten/suositusten mukaan pistorasiat tarvivat kosteissa tiloissa
vikavirtasuojakytkimen.
Vastaavasti valaistus ja pistorasiat pitäisi olla kytketty eri sulakkeilla

Terv. Jouni

[Sami]

> Onnistuuko kytkennän muutos siten, että pistorasiassa olisi koko ajan
> sähköt, jolloin ei
> välttämättä olisi tarve lisätä uutta?

Itse asiassa minulla on samantapainen tilanne kuin alkuperäisellä
kysyjällä. Olen kaavaillut ilmanpoistopuhaltimen asennusta poistoputkeen
(Pax tms tyyppi, koska tässä rivitalossa on vain painovoimainen
ilmanvaihto ja WC:ssä se ei oikein tahdo riittää ;-). Pitäisi vaan
miettiä miten homman johdottaisi.

Peilikaapille tulee vain vaihe+nolla+kevi, ja se piuha on
valokatkaisimella ohjattu. Eli en pysty lisäämään seinälle uutta
pistorasiaa niin että ottaisin sille sähköt siltä nykyiselta
ketjuttamalla, muutenhan puhallin toimisi vain valojen ollessa päällä.
Homma on vielä mietintämyssyssä täällä etenemisen suhteen.

Jos lisään wc:hen (tilassa ei ole suihkua) uuden pistorasian tai muun
sähköisen kojeen, pitääkö siihen laittaa nykysäännösten mukaan myös
vikavirtasuoja vaikka vanhassa olemassaolevassa pistorasiassakaan ei
sellaista ole?

[Risto Tiilikainen]

OPK wrote:

Kohta 1

> Tarkoitus olisi upgreidata vessani sähköpuolta. Vessassa on nyt vain
> sähköpuolella valokatkaisin (upotettu) ja vastakkaisella seinällä
> peilikaappi yhdellä pistorasialla. Haluaisin lisätä vessaan ainakin
> yhden uuden pistorasian, josta sähköä saisi myös silloin kun valot ei
> ole päällä. Nyt tuo valaisin saa sähköt vain sillon kun valot on
> päällä. Ideana olisi ottaa valokytkimelle tulevasta sähköjohdosta
> syöttö uudelle jako- tai kojerasialle, josta sitten haarottaisin
> sähkön edelleen tuolle uudelle pistorasialle ja mahdollisille uusille
> sähköpisteille (ilmanvaihtopuhallin tms).
>
> Seinät on kipsilevyseiniä joiden takana on tyhjää tilaa. Kysymykset
> kuuluukin, että voiko upporasioita asentaa enää jälkikäteen, rasiahan
> pitäisi saada laitettua sinne seinän sisälle etupuolelta, koska takaa
> ei sinne pääse käsiksi. Jos uppoasennus ei onnistu niin homma mennee
> pinta-asennukseksi vaikka eukko ei haluaisi yhtään ylimääräisiä
> piuhoja eikä rasioita seinän sisäpintaa rumentamaan :-) Millä
> työmenetelmällä saisin kuljetettua mahdolliset uudet vedot seinän
> takana huoneen toiselta puolelta toiselle, putkituksiahan tuolla ei
> ole valmiina?
>
Kohta 2

> Onko sellaista kojerasiaa myytävänä,jolla korotaisin tuota nykyistä
> sähkökatkaisijaa ulommaksi, jotta saisin sitten sen alta kivasti
> vedettyä sähköjä eteenpäin pintavetona. Nythän tuosta upotetusta
> kojerasiasta on hankalahko vetää sähkövetoa ulos pinnalle, luulisin?
>
Kohta 3

> Onko ehdotuksia ja neuvoja miten ja mitä asennustarvikkeita tarvitsen
> hommaan?

Hei !

Kohta 1
Peilikaappi tarvitsee vain uuden katkeamattoman syöttöjohdon sieltä
katkaisijalta.
Jos nykyinen syöttö tulee langoilla putkessa, niin yksi musta tai
ruskea naru lisää putkeen.
Jos se tulee MMJ kaapelilla, niin uusi 4 naruinen MMJ on syytä vetää
putkeen.
Sähkäri saa kytkeä olemassaolevan pistorasian katkeamattomattomaan syöttöön.
Jätä sähkärin hommaksi !

Kohta 2
Yleensä kojerasiasta pääsee ulos (vaikkapa MMJ kaapelilla) ottamalla
käyttöön rasian avaamattoman liitosaukon.(niitä on yleensä 4 tai 6 tai 8
MMJ:llä voit ottaa sitten heti pintaan tai yrittää seinän sisällä
putkittaa eteenpäin.
Koolaukset ovat tietysti hankaluutena
Mikäli pystykoolaukset ovat hankaluutena, voi putkittaa siitä uudesta
avatusta aukosta katonrajaan ja siellä tulla pintaan ja vetää vaaka
pintavetona.

Ota kuitenkin huomioon, että huppuliittimiä ei kojerasiaan saa laittaa.
Syötöt saavat jatkua kojeen vapaista jatkopaikoista
Huppuliitin jatkot saa tietysti tehdä jakorasiassa
Jätä sähkärin hommaksi !

Kohta 3
Annä sähkärin tuoda tarvikkeet !
He eivät yleensä ota työtä vastaan, mikäli työn tilaaja itse hankkii
tarvikkeet.
Omatoimisena et tuota työtä saa tehdä.
Putkituksen saat tietysti tehdä valmiiksi sähkärille.
Tarvitsemasi lelut ovat niin halpoja, että itsehankittuina alennukset
jäävät summaltaan pieneksi .

terv, Risto

.

[Sami]

> Ota kuitenkin huomioon, että huppuliittimiä ei kojerasiaan saa laittaa.
> Syötöt saavat jatkua kojeen vapaista jatkopaikoista
> Huppuliitin jatkot saa tietysti tehdä jakorasiassa

Miten moinen kielto on perusteltu (kojerasiassa jatkaminen on kielletty)?

[J.P]

"Sami" <***@fake.address.fi> kirjoitti
viestissä:6i0Kf.201$***@read3.inet.fi...
>
>> Ota kuitenkin huomioon, että huppuliittimiä ei kojerasiaan saa laittaa.
>> Syötöt saavat jatkua kojeen vapaista jatkopaikoista
>> Huppuliitin jatkot saa tietysti tehdä jakorasiassa
>
> Miten moinen kielto on perusteltu (kojerasiassa jatkaminen on
> kielletty)?

Se ei ole kiellettyä vaan nykyään kojerasiaa voi käyttää kuten jakorasiaa.

[Jaska]

Risto Tiilikainen wrote:
>

> Jätä sähkärin hommaksi !

Mutta mistähän noita pikkuhommaa tekeviä sähkäreitä nykyään saisi?
Kysyin kahta asennusoikeudet omaavaa tuttua sähkäriä kahden katkaisijan
uudelleensijoittamishommaan. Vielä 5 v. sitten molemmat tekivät
pikkuhommaa firaabelina, mutta enää ei kelvannut homma, vaikka ilman
tinkimistä olen aina maksanut mitä ovat pyytäneet. Toinen epäili
sähkömääräysten ehkä muuttuneen sen verran, että ei halunnut edes
kyseiseen kuivaan työtilaan tulla asennusta tekemään. Toisella oli
jotain muuta omaa kiirettä aivan koko loppuvuoden ajan.

Keltaiselta sivulta soitin kahteen firmaan, mutta pitivät hommaa liian
vähäpätöisenä että olisivat kiinnostuneet.

> Jos se tulee MMJ kaapelilla, niin uusi 4 naruinen MMJ on syytä vetää
> putkeen.

Juuri noin, kannattaa siis omatoimisen ihmisen hakea Biltemasta 10 m
nailoninen vetojousi, jolla tuo lisäpiuha putkeen vedetään. Itsekin hain
sellaisen, kun ei sähkäriä mistään irronnut, ja vetojousi löysi hyvin
tiensä putken läpi ja sillä vaivattomasti nykäisin uuden vaihejohdon
putkeen, ja sain uuden valokatkaisijani toimimaan. Huom. oma hommani oli
kuitenkin *kuivatilan* hommaa, eikä kylppärin märkätiloissa olevaa.

> Ota kuitenkin huomioon, että huppuliittimiä ei kojerasiaan saa laittaa.

Tässä viestissä olikin aihan hyvää ja käyttökelpoista asennusohjetta.
Juuri mietin tuota että saako pistorasiakotelossa olla huppuliittimiä,
mutta ei siis saa olla, ja ahdasta siellä niiden kanssa yleensä
tulisikin. Kiitokset:)

> Syötöt saavat jatkua kojeen vapaista jatkopaikoista
> Huppuliitin jatkot saa tietysti tehdä jakorasiassa

Joskus aikaisemmassa asunnossa jouduin iskuporakoneen kanssa
betoniseinästä kaivamaan upotetusta pistorasiasta syötön ulos
MMJ-kaapelille, ja laitoin jakorasian heti tuon upotetun pistorasian
alapuolelle. Onkohan tällainen sähköteknisesti laillinen vai laiton
tapa, siis ottaa ulostulo upotetusta pistorasiasta pinnassa olevaan
jakorasiaan?
Toinen vaihtoehto sähköliitännän saamiseksi olisi ollut kiertää koko
40-luvun kerrostalohuone ruman pintakaapelin kanssa, ja siksi päädyin
tuohon 'siistimmän' lopputuloksen tuoneeseen ratkaisuun.

> Annä sähkärin tuoda tarvikkeet !
> He eivät yleensä ota työtä vastaan, mikäli työn tilaaja itse hankkii
> tarvikkeet.

Olen ihan oikeasti kummissani, että mistä päin tilaamalla niitä järkevän
hintaisia sähkäreitä yleensä saa käväisemään jonkun pistorasian tai
katkaisijan laittamiseksi, ainakaan Pääkaupunkiseudulla?

Kotioloissa soveltaen. joku sadan euron veloitus + tarvikkeet esim.
uuden katkaisijan ja uuden vaiheen vetämisestä putkeen olisi oikein
kohtuullinen veloitus. Jos taas sama homma alkaakin maksamaan vaikka
300-600 euroa, niin silloin alkaa tuntua kalliihkolta.

. . .
Puhelinpuolellakin osataan. Viimeksi Elisan ukot kävivät laittamassa
toisen puhelinlinjan duuniin sisään. Kun kiviseinässä oli vain yksi
upotettu puhelinpistorasia, niin eivät vaivautuneet alkaa proppaamaan ja
asentamaan uutta puhelinpistorasiaa seinään. Laittoivat tuohon
ainokaiseen puhelinpistokkeeseen 20 cm mittaisen jatkopiuhan roikkumaan,
ja jatkopiuhan päässä oli sitten paikat kahdelle puhelinpistokkeelle, ja
paksulla mustalla tussilla kirjoittivat roikan pistokkeisiin ne kaksi
puhelinnumeroa. Ruma viritys kuin mikä.

Ukot olivat paikalla n. 25 minuuttia, ja veloittivat "lisäasennustyöstä"
puhelimen normaalin 150 euron siirtomaksun lisäksi silti koko tunnin
hinnan 91 euroa/tunti + alv, koska tunti on kuulemma minimiveloitus.
Silti jäi mokoma roikanpätkä roikkumaan. Jouduin itse proppaamaan ja
kytkemään sen lisäpuhelintöpselin seinään. Sappi kiehui, jonkun kympin
duunista ei viitsi alkaa puhelimitse raivoamaan ja oikaisua vaatimaan
tai peräti oikeusjuttuja nostamaan. Ei muuta kuin maksat vaan, sitten
itse teet homman ja lopuksi kevyesti kiroat itseksesi päälle.
-jaska

[Tuukka L.]

> Mutta mistähän noita pikkuhommaa tekeviä sähkäreitä nykyään saisi?
> Kysyin kahta asennusoikeudet omaavaa tuttua sähkäriä kahden katkaisijan
> uudelleensijoittamishommaan. Vielä 5 v. sitten molemmat tekivät
> pikkuhommaa firaabelina, mutta enää ei kelvannut homma, vaikka ilman
> tinkimistä olen aina maksanut mitä ovat pyytäneet. Toinen epäili
> sähkömääräysten ehkä muuttuneen sen verran, että ei halunnut edes
> kyseiseen kuivaan työtilaan tulla asennusta tekemään. Toisella oli
> jotain muuta omaa kiirettä aivan koko loppuvuoden ajan.
>
> Keltaiselta sivulta soitin kahteen firmaan, mutta pitivät hommaa liian
> vähäpätöisenä että olisivat kiinnostuneet.
>
>> Jos se tulee MMJ kaapelilla, niin uusi 4 naruinen MMJ on syytä vetää
>> putkeen.
>
> Juuri noin, kannattaa siis omatoimisen ihmisen hakea Biltemasta 10 m
> nailoninen vetojousi, jolla tuo lisäpiuha putkeen vedetään. Itsekin hain
> sellaisen, kun ei sähkäriä mistään irronnut, ja vetojousi löysi hyvin
> tiensä putken läpi ja sillä vaivattomasti nykäisin uuden vaihejohdon
> putkeen, ja sain uuden valokatkaisijani toimimaan. Huom. oma hommani oli
> kuitenkin *kuivatilan* hommaa, eikä kylppärin märkätiloissa olevaa.

Ihan samaa minäkin olen miettinyt. Joka liikkeessä on nykyään tarjolla noita
sähkötarvikkeita. Tuskin sähkärit shoppailee tarvikkeensa Biltemasta tai
Bauhausista? Eikö ne ole niille kalliita liikkeitä? Muutenkin epäilen, että
kuka ne sähkötavarat ostaa. Sähkärit ei osta MMJ:tä 10 metrin pienpakkausta.
Heillä on pakun perässä kaapeleita keloina, tukusta ostettuna.

Jos sähkäreitä ei saa pikkuhommiin, niin kuka noita pienerinä myytäviä
tarvikkeita ostaa muut kuin ei-sähkärit ja ennenkaikkea, kuka ne ostetut
tarvikkeet asentaa, jos ei ihmiset itse? Ottaen huomioon kuinka paljon
sähkökamaa liikkeissä on nykyään, niin aika iso osa sähköasennuksista
tehdään itse olemassaolevien laajennuksiksi. Ihmeellisintä tässä asiassa on,
että asennusten tekotavasta ei anneta ihmisille asiallista tietoa, koska "se
on kiellettyä eikä heidän pitäisi sitä itse tehdä". Nyt ihmiset kuitenkin
tekevät "sitä" enemmän tai vähemmän pakon edessä. Olisi kai asiallista
silloin myös neuvoa heitä, miten he tekevät laittomuutensa edes jotenkuten
turvallisesti.

[Jaska]

"Tuukka L." wrote:
>
> Nyt ihmiset kuitenkin
> tekevät "sitä" enemmän tai vähemmän pakon edessä. Olisi kai asiallista
> silloin myös neuvoa heitä, miten he tekevät laittomuutensa edes jotenkuten
> turvallisesti.

Näin on asia. Esim. huumeiden käyttöhän on ehdottomasti laitonta puuhaa,
mutta kuitenkin yhteiskunta on nähnyt aiheelliseksi jaella ilmaisia
neuloja narkkareille. Ideana on se että kun ne kuitenkin piikittävät,
niin silloin on parempi etteivät tartuta itseensä ja toisiinsa vaikeita
sairauksia.

Kun siis pienimuotoisia, pimeitä sähköasennuksia kotivoimin tehdään,
niin silloin olisi järkevintä opastaa asentajia niin että osaisivat
tehdä katkaisijansa asennuksen ja vedon turvallisesti. Kyllä minä olen
tehnyt pikkuista sähköasennusta omiin tarpeisiin jo reilut 20 vuotta
ainakin. Ainahan sitä on pikkuisen huonoa omaatuntoa, että jos näistä
asennuksista joku kuitenkin loukkaantuu tai jos syttyy tulipalo tms.
Siksi aina silloin tällöin kyselen hommiin myös ammattitaitoisia
sähkäreitä, mutta jos ja kun ei löydy, niin ei muuta kuin jatkan itse
pikkuhommien tekoa.

Yritän aina tehdä kaikki liitokset ja yliviennit ym. vimpan päälle
hyvin. Haen aina 0-johtimen kohdalleen, fyysisesti nykimällä vielä
testaan että piuhat ovat jääneet ruuvin alle tiukasti kiinni, kosteisiin
tiloihin en vetele mitään sähköjä jne. Sulaketaululta vedän vaiheen
pimeäksi, ja mieluummin pääkatkaisijasta koko talonkin pimeäksi kun teen
kytkentöjä, kun toisinaan on hyvinkin epämääräiset sähkökytkennät jo
lähtötilanteessa, sillä asennusaikaiseen sähköiskuun en tosiaan aio
kuolla (kop, kop).
-jaska

[Risto Tiilikainen]

Jaska wrote:

>"Tuukka L." wrote:
>
>
>>Nyt ihmiset kuitenkin
>>tekevät "sitä" enemmän tai vähemmän pakon edessä. Olisi kai asiallista
>>silloin myös neuvoa heitä, miten he tekevät laittomuutensa edes jotenkuten
>>turvallisesti.
>>
>>
>
>Näin on asia. Esim. huumeiden käyttöhän on ehdottomasti laitonta puuhaa,
>mutta kuitenkin yhteiskunta on nähnyt aiheelliseksi jaella ilmaisia
>neuloja narkkareille. Ideana on se että kun ne kuitenkin piikittävät,
>niin silloin on parempi etteivät tartuta itseensä ja toisiinsa vaikeita
>sairauksia.
>
>Kun siis pienimuotoisia, pimeitä sähköasennuksia kotivoimin tehdään,
>niin silloin olisi järkevintä opastaa asentajia niin että osaisivat
>tehdä katkaisijansa asennuksen ja vedon turvallisesti. Kyllä minä olen
>tehnyt pikkuista sähköasennusta omiin tarpeisiin jo reilut 20 vuotta
>ainakin. Ainahan sitä on pikkuisen huonoa omaatuntoa, että jos näistä
>asennuksista joku kuitenkin loukkaantuu tai jos syttyy tulipalo tms.
>Siksi aina silloin tällöin kyselen hommiin myös ammattitaitoisia
>sähkäreitä, mutta jos ja kun ei löydy, niin ei muuta kuin jatkan itse
>pikkuhommien tekoa.
>
>Yritän aina tehdä kaikki liitokset ja yliviennit ym. vimpan päälle
>hyvin. Haen aina 0-johtimen kohdalleen, fyysisesti nykimällä vielä
>testaan että piuhat ovat jääneet ruuvin alle tiukasti kiinni, kosteisiin
>tiloihin en vetele mitään sähköjä jne. Sulaketaululta vedän vaiheen
>pimeäksi, ja mieluummin pääkatkaisijasta koko talonkin pimeäksi kun teen
>kytkentöjä, kun toisinaan on hyvinkin epämääräiset sähkökytkennät jo
>lähtötilanteessa, sillä asennusaikaiseen sähköiskuun en tosiaan aio
>kuolla (kop, kop).
>-jaska
>
>
Hei !

Nämä ovat todella hyviä asiallisia näkökohtia. Lupa-asioihin voisi tulla
vähitellen vapautuksia.
Sähköasioiden asiantuntemuksessa ei eletä enää mitään sähkön viime
vuosituhannen puolen mystiikka-aikakautta.
Ammattimainen työn toisille tekeminen voitaisiin edelleen sallia vain
luvan saaneille alalle koulutetuille.

Rinnan tämän sähkömonopolin kanssa kulkee eräs toinenkin työsuoritus.
Nuohous. Mikähän siinä piipun nuohouksessa on niin erikoista, että
täytyy piirinuohoojalta tilata työsuoritus !
Nuohouskuulalla harjoineen osaisi kuka tahansa puhdistaa horminsa jos
vain viitsii sen itse tehdä.
Jokainen omakotitalon omistaja osaa tarkastaa horminsa kunnon.

Ruokaakin saa valmistaa itselle, tuttaville ja kylänmiehille, mutta
myytäväksi valmistamiseen tarvitaan jos jonkinlaisia lupia ja
terveystrkastuksia.
Näitä pieniä sähköasennustöitä voisi verrata myös autojen jarrujen
korjaamiseen.
Kukaan ei tarvitse lupaa auton jarrupalojen, -levyjen, -rumpujen,
-sylintereiden tai -letkujen korjaustöihin.
Viallisesti korjattujen jarrujen takia voi auto syöksyä kymmenien
jalankulkijoiden päälle.

PS.
Itselläni on erittäin huonoja kokemuksia ammattiliikkeen tekemästä
sähköasennuksesta ja kaupungin sähkötarkastajasta.

terv, Risto

[Jaska]

Risto Tiilikainen wrote:
>
> Sähköasioiden asiantuntemuksessa ei eletä enää mitään sähkön viime
> vuosituhannen puolen mystiikka-aikakautta.

Tällä hetkellä Kauppa- ja teollisuusministeriön määräykset jakavat
henkilöt sähköalan pätevyyden suhteen neljään luokkaan:
1. Maallikot,
2. Opastetut tai perehtyneet henkilöt,
3. Rajoitettuja sähkötöitä itsenäisesti suorittavat henkilöt, joilla ei
tarvitse olla varsinaista sähköalan perustutkintoa ja
4. Varsinaiset sähköalan ammattihenkilöt, joilla on pätevyysluokitus.

Pykälässä 10 luetellaan sähkötyöt joita "maallikko" -ryhmään kuuluva saa
tällä hetkellä luvallisesti tehdä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516
-enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien
irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen,
jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä
sekä näihin rinnastettavia töitä,
-käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu
tahattomalta koskettamiselta, sekä
-omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä
liittyy sähköalan harrastustoimintaan.

Mutta jos "maallikko" haluaisi asentaa vaikka ylimääräisen pistorasian,
niin tällainen ei enää olekaan luvallista. Kaikenlaiset uudet
sähkövemputtimet vaativat jatkuvasti lisää uusia pistorasioita. Mutta
nykysäännösten mukaan simppelin pistorasian asennus vaatiikin jo 2..3
vuoden sähköasennuksen käytännön työharjoittelua takana, tai keskiasteen
tai korkea-asteen sähköalan loppututkintoa.

Joten tuosta "maallikon" ja "ammattilaisuuden" välistä siis selvästikin
puuttuu yksi arkikäytännössä jatkuvasti tarvittava taso.

Jossakin instanssissa pitäisi voida suorittaa jonkinlainen
"pistorasia-asennuksen" pätevyystutkinto, jossa testataan sekä
sähköturvallisuuden teoria että käytännön taito pistorasian ja
valokatkaisijan asennuksessa. Mikäli tutkinnon läpäisee, saa sen turvin
tehdä seuraavat 10 vuotta *kuivaan tilaan tulevia* ja *vain omaan ja
lähisukulaisten käyttöön* tulevia yksittäisten pistorasioiden
asennuksia.

> Ammattimainen työn toisille tekeminen voitaisiin edelleen sallia vain
> luvan saaneille alalle koulutetuille.

Tässä voisi tehdä tosiaan rajan, että kokonaisia uudisasennuksia ei
tietenkään saisi tuollaisen "pistorasiatutkinnon" suorittanut tehdä.
Eikä myöskään oman lähipiirin ulkopuolelle saisi asennella edes niitä
pistorasioitakaan.

Olisihan tällaisessa jaossa paljon enemmän tolkkua kuin nykytilanteessa.
Ammatilliset sähköasentajat eivät yleensä viitsi lähteä yhtä pistorasiaa
asentamaan. Tämä taas johtaa siihen käytäntöön että nyt maallikoot itse
kantavat Biltamasta sähkökamoja kotiinsa, ja asentelevat niitä vailla
mitään turvallisuuteen liittyviä tutkintoja tai perusopastusta.

Kun kerran niitä narkkareitakin pitää suojella puhtaita neuloja
jakelemalla, niin kai normaalia kotiasujaakin voisi hiukan suojella.
Edes sen verran että annetaan heille edes perusopastusta sähkötöiden
tekemisestä, koska tekevät niitä töitä pakon käytännön edessä nyt
kuitenkin.

Sattuuko kellään olemaan suhteita tai linkkejä tai ehdotusta, minne
suuntaan tällaisen "pistorasiatutkinnon" kehitystoiveen voisi laittaa
eteenpäin? Että sellainen tutkinto voisi kenties 2..3 vuoden päästä
voisi olla aivan reaalitilanne myös?
-jaska

[Jukka Marin]

On 2006-02-20, Jaska <***@nomail.com> wrote:
> Sattuuko kellään olemaan suhteita tai linkkejä tai ehdotusta, minne
> suuntaan tällaisen "pistorasiatutkinnon" kehitystoiveen voisi laittaa
> eteenpäin? Että sellainen tutkinto voisi kenties 2..3 vuoden päästä
> voisi olla aivan reaalitilanne myös?

Muuten hyvä, mutta "jaaha, kansalaisopistossa alkaa lokakuussa pistorasia-
asennuksen peruskurssi, eipä sitten laitetakaan pistorasiaa ihan vielä."
Monikohan oikeasti odottaisi ja kävisi istumassa jonkin kahden viikon
kurssin mokoman takia ;-)

Sitten jos tuo olisi pakollisena peruskoulussa, niin..

-jm

[Kare Pietilä]

Jukka Marin wrote:
> Sitten jos tuo olisi pakollisena peruskoulussa, niin..

...niin jopa pompsahtaisi SAK:lla perseet kentään kun
tuommoista alettaisiin ehdottelemaan.
--
Bh-wrr.

[Lu-lu]

"Jaska" <***@nomail.com> kirjoitti viestissä
news:***@nomail.com...
> Kaikenlaiset uudet sähkövemputtimet vaativat jatkuvasti lisää
> uusia pistorasioita. Mutta nykysäännösten mukaan simppelin
> pistorasian asennus vaatiikin jo 2..3 vuoden sähköasennuksen
> käytännön työharjoittelua takana, tai keskiasteen tai korkea-asteen
> sähköalan loppututkintoa.



ei ne nyt mitään "uusia" pistorasioita vaadi, vaan pelkän monihaarasen
jatkoroikan

ja mikäpä estää ketään asentamasta uuteenkin taloonsa jo RIITTÄVÄSTI
noita pistorasioita, niin sillo' ei ainakaan kenenkään tartte urputtaa


ja kuvitteletko - naiivisti - että "pistorasia-asennuksen" pätevyystutkinto
on jokin parin tunnin mittaisen, yhteisen pulpeteissa-haukottelun jälkeen
vain vasemmalla kädellä (ja oikea käsi selän takana) hoidettu läpihuutojuttu
johon ihan kuka tahansa pystymettästä mukaan tunkenut matalaotsa ihan
helposti - ja ikäänkuin "tuosta vaan" - kykenee

eheeiii !

viimetteekski' ko' 16 innokasta (ja etukäteen tarkkaan VALITTUA!) aloitti
pakerruksen ja yritti päntätä niitä viittätoista-kahtakymmentä paksua
mapillista kopioituja prujuja oikullisen vaihtosähvön vaarallisuudesta,
niin hädintuskin vain kaheksan (8) onnellista onnistu läpäsemään sen
pistorasia-asennuksen kirjalliset tentit sekä käytännön näyttökokeet
ja sai laillisen luvan siirtyä 2-6 vuoden käytännön harjottelujaksolle
- tekemään "oikeita" asennustöitä - ja virheitä - jonkun onnettoman
osaavamman vastuulla


sähkö-"peikko"

[PH]

"Lu-lu" <***@kolumbus.fi> wrote in message
news:dtfe9p$sud$***@phys-news4.kolumbus.fi...

> ja kuvitteletko - naiivisti - että "pistorasia-asennuksen"
> pätevyystutkinto
> on jokin parin tunnin mittaisen, yhteisen pulpeteissa-haukottelun jälkeen
> vain vasemmalla kädellä (ja oikea käsi selän takana) hoidettu
> läpihuutojuttu
> johon ihan kuka tahansa pystymettästä mukaan tunkenut matalaotsa ihan
> helposti - ja ikäänkuin "tuosta vaan" - kykenee
>

Mietippä ihan realistisesti, onko todellakin monen viikon kurssin opetus,
että sähkömies osaa työntää sinisen johdon N-liittimen alle kiertää ruuvin
kiinni, ruskean johdon L-liittimen alle kiertää ruuvin kiinni ja kevin sen
kivan vinkurasymbolin alle ja kiertää ruuvin kiinni.

> eheeiii !
>

Johooo!

> viimetteekski' ko' 16 innokasta (ja etukäteen tarkkaan VALITTUA!) aloitti
> pakerruksen ja yritti päntätä niitä viittätoista-kahtakymmentä paksua
> mapillista kopioituja prujuja oikullisen vaihtosähvön vaarallisuudesta,
> niin hädintuskin vain kaheksan (8) onnellista onnistu läpäsemään sen
> pistorasia-asennuksen kirjalliset tentit sekä käytännön näyttökokeet
> ja sai laillisen luvan siirtyä 2-6 vuoden käytännön harjottelujaksolle
> - tekemään "oikeita" asennustöitä - ja virheitä - jonkun onnettoman
> osaavamman vastuulla
>

Olisiko syytä valita ensi kerralla innokkaat hieman tarkemmin? Ei se ole
oikeasti noin vaikeaa... oikeasti ihmiset joutuvat joillakin aloilla
lukemaan jopa enemmän kuin 15-20 mapillista tekstiä saadakseen ammatin.
Olette te sähkömiehet kyllä aikapoikia (tyttöjä)... ;-)

-ph

[Lu-lu]

"PH" <***@gmail.com> kirjoitti viestissä
news:odKKf.404$***@read3.inet.fi...
> ... oikeasti ihmiset joutuvat joillakin aloilla lukemaan jopa
> enemmän kuin 15-20 mapillista tekstiä saadakseen ammatin.


muttakun ne kaikki oli ISOJA ja paksuja (varasto)mappeja
eikä mitään ohuita ja siroja luentokansioita ...

ja niistä etukäteen jo hyvin tarkkaan!!! valituista (=mansikat päältä)
opiskelijoistakaan kun ei ihan kaikki kyenneet pääsemään läpi edes
sähköturvallisuustentistä, niin eihän semmottia tumpeloita kukaan
uskalla päästää vapaasti hääräilemään paljaan Cuparin viereen
- tappavathan nuot heti itsensä ... ja kaikki vieressä, paria metriä
lähempänä ihmetyksestä töllistelevät kaverinsakin

[PH]

"Lu-lu" <***@kolumbus.fi> wrote in message
news:dtg24k$idg$***@phys-news4.kolumbus.fi...

> niin eihän semmottia tumpeloita kukaan
> uskalla päästää vapaasti hääräilemään paljaan Cuparin viereen
> - tappavathan nuot heti itsensä ... ja kaikki vieressä, paria metriä
> lähempänä ihmetyksestä töllistelevät kaverinsakin
>

Siinähän se olisikin ove-la karsintatapa, antaa luonnonvalinnan hoitaa
sähkömiesten koulutus. ;-D

-ph

[Matti]

> Mietippä ihan realistisesti, onko todellakin monen viikon kurssin opetus,
> että sähkömies osaa työntää sinisen johdon N-liittimen alle kiertää ruuvin
> kiinni, ruskean johdon L-liittimen alle kiertää ruuvin kiinni ja kevin sen
> kivan vinkurasymbolin alle ja kiertää ruuvin kiinni.

Tarvitseeko tietää millaisessa paikassa tuo koje on,mitä siellä on
kuormana,mikä on käyttöjännite,onko kiinteä vai vai siirrettävä laite,voiko
johdot liittää sellaisenaan vai tarvitaanko vaihtoliitimiä,onko
hienosäikeinen johdin vai kovalanka,tarvitaanko häiriösuojausta ,minkä
luokan kosketussuojaus tarvitaan,onko eristysresistanssi riittävä,millainen
johdonsuoja on ,onko kyseessä läpimenevä vai päättyvä koje,tarvitaanko
vedonpoistoa tai murtosuojausta ,onko keskuksessa tehoreserviä lisäkuormalle
,kohdistuuko kojeeseen ulkoisia rasituksia.,esiintyykö
kondensoitumista,miten ympäristölämpötila voi muuttua,onko kyseesä
ajoneuvo,laiva vai kiinteistö,tarvitaanko kompensointia
loisteholle,esiintyykö käytössä kytkentä/katkaisu sysäyksiä,miten asennuksen
dokumentit päivitetään .............

[Jaska]

Matti wrote:
>

Hyvä, tällaista kysymyslitaniaa osasi jo odotellakin. Esittämällä
kilometrin verran triviaaleja tai myös aiheeseen täysin liittymättömiä
kysymyksiä saadaan jopa yksinkertainen pistorasian asentaminenkin
vaikuttamaan rakettitieteeltä. Sähköalan ihmisille on ilman tietenkin
eduksi, että yhtään kukaan muu ei saa koskea yksinkertaisiin
pistorasioihinkaan muuta kuin he itse.

Mutta vastaillaanpa sitten niihin vaikeisiin pistorasia-asennuksen ja
problematiikan ja teorian kysymyksiin.

> Tarvitseeko tietää millaisessa paikassa tuo koje on,

-Laite sijaitsee kuivassa tilassa. Märkätiloihin tehtävät
pistorasia-asennukset voidaan jättää pois "Pistorasia-Asentajan
Perustutkinnosta" (PAP). Sellaisten asentamisoikeudet saa vasta vuoden
päästä suoritettavan laajemman, "Pistorasia-Asentajan Jatkotutkinnon"
(PAJ) suorituksen jälkeen.

> mitä siellä on kuormana,

-Pistorasia-asentajan tutkintoon kuuluu, että hän osaa katsoa
mittaritaululta onko kyseisessä vaiheessa 10 A vaiko 16 A sulake. Jos on
10 A niin silloin MMJ-kaapeli valitaan
http://tinyurl.com/pq5tb noista 1.5 mm2 kaapelityypeistä, ja jos sulake
on 16 A niin valitaan 2.5 mm2 kaapelityypeistä. Pistorasia-Asentajan
Perusutkinto (PAP) ei salli että pistorasia-sentaja itse laittaisi
sulaketaululle isompia sulakepohjia.

> mikä on käyttöjännite,

-Kotitalouden pistorasiat liitetään 230 V jännitteeseen.

> onko kiinteä vai vai siirrettävä laite,

-Häh, pistorasiaahan tässä ollaan asentamassa? Ja siihen pistorasiaan
saa kukin käyttäjä lykkiä ihan millaisia laitteita haluaa.

> voiko johdot liittää sellaisenaan vai tarvitaanko vaihtoliitimiä,

-Jos jakorasiassa ennestään olevat kaapelit ovat 1.5 mm2 tai 2.5 mm2
kaapeleita, niin samanlaisilla jatketaan eteenpäinkin. Ottaen kuitenkin
huomioon sulaketaulun sulakekoko.

> onko hienosäikeinen johdin vai kovalanka,

-Kovalankaa ilman muuta. Se on selkeää ja helppoasenteista tavaraa, ei
tarvitse huolehtia rispaantuvista ja vaaran paikan aiheuttavista
erillissäikeiden jäämisestä jakorasian kannen väliin.

> tarvitaanko häiriösuojausta

-Ei tarvita, jos ei ole kerta aikaisemminkaan tarvittu tuossa
kotitalousasennuksessa.

> minkä luokan kosketussuojaus tarvitaan,

-Sama kosketussuojaus kuin talon aikaismemissakin pistorasioissa. Kaupan
hyllyltä ei löydy yhtään CE-hyväksymätöntä sähkölaitetta, ja esim.
kostean tilan (IP44) pistorasiat oppii kyllä kaupan hyllyltä erottamaan
kuivan tilan laitteista.

> onko eristysresistanssi riittävä,

-Ne amtskun sähkäriaentajatkaan ei mieti tällaisia yhtään pennin vertaa,
kun kuiviin tiloihin asennetaan. Sen kuin vedetään MMJ-kaapelilla sähköt
ja valot paikalleen.

> millainen johdonsuoja on ,

-Sulaketaulun sulake, ja uusien määräysten mukaiset vikavirtasuojaukset
kosteissa paikoissa. Kostean paikan tiloihin PAP-perustutkinnon
suorittanut pistiorasia-asentaja ei saisi kuitenkaan asentaa mitään.

> onko kyseessä läpimenevä vai päättyvä koje,tarvitaanko vedonpoistoa tai murtosuojausta

-Kotitalouden pistorasioissa tai jakorasioissa, katkaisimissa jne. ei
ole mitään vedonpoistoja. Vielä 20 vuotta sitten voimassa olleiden
sähköturvallisuussääntöjen mukaan tavallinen kotikäyttäjä *sai asentaa*
esim. valaiseimeen välikatkaisijan. Keskikoulun puuveistokurssillakin
tuollainen opetettiin, ja omatekoinen puuvalaisin ja sähköliitos oli
täysin laillinen.

> ,onko keskuksessa tehoreserviä lisäkuormalle

-Ei tarvitse huolehtia tällaisesta yhtään. Kun kaikki on 10 tai 16 A
sulakkeen takana, niin tuo vaihe kestää kuormitusta 10 tai 16 a verran.
Piste. Jos sen takana olevat pääsulakkeet eivät kestä, niin se ei ole
Pistorasia-asentajan päänsärky, vaan silloin joku muu on alun perin
sössinyt ja tehnyt huolimatonta sähköasennustyötä.

> ,kohdistuuko kojeeseen ulkoisia rasituksia.

-Ai siihen pistorasiaan/jakorasiaan/valokatkaisijaanko vai? No ei
tosiaan kohdistu. Elleivät sitten pennut heitä lassoa jakorasian ympäri,
ja ala roikkumaan siinä.

>,esiintyykö kondensoitumista,

-Kuivan tilan asennuksissa ei esiinny.

> miten ympäristölämpötila voi muuttua,

-Jos talon lämmitys särkyy ja huoneet menee vaikka -20C astetta
pakkaselle, niin sähköasennukset eivät varmasti ensimmäisinä tästä
kärsi. Saunatilat taas ovat kosteita tiloja, ja saunan lömpötilasta ei
tarvitse huolehtia, koska PAP-asentaja ei asenna kosteisiin tiloihin
mitään.

> onko kyseesä ajoneuvo,laiva vai

-Ei kumpikaan, vaan siis ihan kotitalous on nyt kyseessä.

> kiinteistö,

-Just niin, siis maalla oleva kiinteistö, jossa asuu ihmisiä, ja he
kutsuvat sitä kodikseen.

> tarvitaanko kompensointia loisteholle,

-Ei tarvita loistehon kompensointia yhtään tällä kertaa, kunhan tekijä
osaa sen MMJ-kaapelin vetää säädösten mukaan. Mahdolliset tämänkin
kotilalouden loisteholaskelmat on aikaa sitten tehnyt joku aivan eri
henkilö.

> esiintyykö käytössä kytkentä/katkaisu sysäyksiä,

-Sykäyksiä esiintyy aivan samalla tavalla kuin jos siistin
lisäpistorasian sijasta kotitalouden lattiat olisi vedetty täyteen
jatkoroikkia. Ja niiden lattialla lojuvien jatkoroikkien avulla
hoideltaisiin sähkövirran jakelua ja valaistusta huoneuston sisällä.

> miten asennuksen dokumentit päivitetään

-Ei mitenkään. Jos tilaan sähköliikkeestä asentajan laittamaan
pistorasiaa, niin ei hänkään tee viivan vetoakaan minkään dokumenttien
päivittäiseksi minnekään päin. Silti veloitus on luokkaa 300..600 euroa.

Mikäli kellekään tulee vielä mieleen lisäkysymyksiä, niin vastailen
mielelläni. Kun tällainen Suomen ensimmäinen PAP-asentajan kurssi ja
tutkinto tulee haettavaksi ja tentittäväksi, niin olen ilman muuta
ensimmäisten hakijoiden joukossa.

On näitä laittomia asennuksia tullut tehtyä jo muutama vuosikymmen,
joten ihan mielellään siirtyisi laillisuuden puolelle tässäkin asiassa.
-jaska

[Ari H]

On 2006-02-22, Jaska <***@nomail.com> wrote:
<clip>

Harvinaisen maalaisjärkinen viesti, katotaas mitä lailliset
asentajat vastaa :-)

--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"

[n***@supertel.fi]

>Mikäli kellekään tulee vielä mieleen lisäkysymyksiä, niin vastailen
>mielelläni.

Kuinka paljon saa piuhaa vetää 1.5 neliön johdolla 10A sulakkeen
perään ja saako sen piuhan vetää kattolämmityksen kelmuihin kiinni
tai vuorivillan sisään MMJ:llä... (esim monimutkaisen mallisessa
talossa voi tulla vastaan tämäkin.)

Miten mitataan ja tarkastetaan kytkentä ennen käyttöön ottoa?
(Tulee vaan mieleen, kun viimeksi ammattiasentajalta oli jäänyt
kämmi, vikavirtasuojan nolla väärässä kiskossa.. vaaraton kämmy
onneksi.)

Minustakin tuollainen yksittäisten laitteiden asennustutkinto voisi
olla hyvä ja ihan mahdollinen. Sääntöjen rajaus vaan pitää olla
selkeä, ja lopputestaus riittävä. Esim:

kun joku vaihe kuormittuu liikaa, saako itse purkaa kytkentöjä ja
vaihdella rasioita vaiheesta/sulakkeesta toiseen? (Mikä on yhden
rasian asentamista, mikä isompaa remonttia.)

Voiko naapurihuoneen puolelta vetää piuhan? (jolloin sulakkeiden
merkintä ja dokumentaatio on ehkä pahastikin pielessä)

Onko keittiön nurkka kostea tila? Entä lasitetun parvekkeen katto
kaukana sadevedestä?

Nytkin saa muuten purkaa kytkentöjä, jos varmasti osaa ja työ
tehdään jännitteettömänä. Eli esim purettavasta seinästä voi
irrottaa itse johdot tai ottaa piuhat irti jakorasiasta alkaen, mutta
takaisin ei saa kytkeä.

[Lu-lu]

<***@supertel.fi> kirjoitti viestissä
news:***@g43g2000cwa.googlegroups.com...
>>Mikäli kellekään tulee vielä mieleen lisäkysymyksiä, niin vastailen
>>mielelläni.


>Kuinka paljon saa piuhaa vetää 1.5 neliön johdolla 10A sulakkeen
>perään

montakos metriä tollaselle isolle kelalle mahtuu ?


>ja saako sen piuhan vetää kattolämmityksen kelmuihin kiinni

ei sitä kelmuihin vedetä, vaan niistä kelmuista esiin pistäviin karvoihin


>tai vuorivillan sisään MMJ:llä... (esim monimutkaisen mallisessa
>talossa voi tulla vastaan tämäkin.)

kaikkihan ne lämpöeristeen sisäpuolella ovat, - paitsi se pihavaloille
menevä johto


>Miten mitataan ja tarkastetaan kytkentä ennen käyttöön ottoa?

tökätään hiustenkuivaajan töpseli seinään tai naksautetaan valot
päälle - ja jos toimii, niin asennus on = OK !


>(Tulee vaan mieleen, kun viimeksi ammattiasentajalta oli jäänyt
>kämmi, vikavirtasuojan nolla väärässä kiskossa.. vaaraton kämmy
>onneksi.)

mä oon pannu vikavirtasuojan keskuksessa kiinni DIN-kiskoon
- ja siinä on nolla (ellei se kellu)

ei sitä väärään kiskoon voi kukaan panna vahingossakaan
(ne kaikki muut kiskot siellä s-keskuksessa ovat virtakiskoja, eikä
niihin saa koskea)


>Minustakin tuollainen yksittäisten laitteiden asennustutkinto voisi
>olla hyvä ja ihan mahdollinen.

no se tuo sähköasentajan ammattitutkintohan juuri ON sellane'
"yksittäisten laitteiden"... : finet.binaries 22.2.2006 "ammattihenkilö"

ei sen suoritettuaan kukaan vielä mitään sähköntuotanto-prosessia
kykene edes piirtämään - saati sitten asentamaan


> Sääntöjen rajaus vaan pitää olla selkeä, ja lopputestaus riittävä.
> Esim:

joo, - jos suorituksen vastaanottajakin jää henkiin, niin = "läpi on"


>kun joku vaihe kuormittuu liikaa, saako itse purkaa kytkentöjä ja
>vaihdella rasioita vaiheesta/sulakkeesta toiseen? (Mikä on yhden
>rasian asentamista, mikä isompaa remonttia.)

jos joku vaihe kuormittuu liikaa, niin luonnollisesti sen vaiheen sulake
poksahtaa - it's that simple

yhden rasian asentaminen on = yhden rasian asentamista
jos rasioita on kaksi (2), niin silloinhan kyse on kahden rasian
asentamisesta


>Voiko naapurihuoneen puolelta vetää piuhan? (jolloin sulakkeiden
>merkintä ja dokumentaatio on ehkä pahastikin pielessä)

tietysti voi, ja usein niin tehdäänkin (että lasku menee naapurin piikkiin)
ei sulakkeiden merkintä siitä miksikään muutu
(ainakaan jos mustalla tussilla on merkattu)


>Onko keittiön nurkka kostea tila? Entä lasitetun parvekkeen katto
>kaukana sadevedestä?

hm ... mikäli homekoiran annetaan päättää asia, niin ON se
(... ainakin joskus ollut)

lasitetun parvekkeen katto on ainakin ilmojen lauhtuessa kostea
- ja pakkasella se on huurteessa


>Nytkin saa muuten purkaa kytkentöjä, jos varmasti osaa ja työ
>tehdään jännitteettömänä. Eli esim purettavasta seinästä voi
>irrottaa itse johdot tai ottaa piuhat irti jakorasiasta alkaen, mutta
>takaisin ei saa kytkeä.

piuhassa oleva jännite hokataan valitettavan usein vasta sen
ensimmäisen sähköiskun jälkeen

[Juha Nissinen]

>>tai vuorivillan sisään MMJ:llä... (esim monimutkaisen mallisessa
>>talossa voi tulla vastaan tämäkin.)
>
> kaikkihan ne lämpöeristeen sisäpuolella ovat, - paitsi se pihavaloille
> menevä johto
Onko tuo vuorivillan sisään vetäminen sitten kiellettyä joissain
tapauksissa? Ainakin meillä sähkömies on niitä sinne vedellyt vaikka kuinka.

Juha

[JukkaK]

Moi,

"Juha Nissinen" <***@iki.fi> kirjoitti
viestissä:dtom88$o2m$***@phys-news4.kolumbus.fi...
> Onko tuo vuorivillan sisään vetäminen sitten kiellettyä joissain
> tapauksissa?

Kaikissa tapauksissa - ellei putkiteta.

Ainakin meillä sähkömies on niitä sinne vedellyt vaikka kuinka.
>
Ja tietenkin ilman putkia, vai? ;-)

JukkaK

[P. Kärhä]

"JukkaK" <***@pcuf.fi> wrote in message
news:dtp01t$2cc$***@phys-news4.kolumbus.fi...
> "Juha Nissinen" <***@iki.fi> kirjoitti
> viestissä:dtom88$o2m$***@phys-news4.kolumbus.fi...
>> Onko tuo vuorivillan sisään vetäminen sitten kiellettyä joissain
>> tapauksissa?
>
> Kaikissa tapauksissa - ellei putkiteta.

Minusta se on niin, että eristeiden sisään ja lämmitettyihin rakenteisiin ei
saa vetää piuhoja, ei putkessa eikä ilman. Onko sinulla jotain parempaa
tietoa tuosta, että putkitettuja piuhoja saisi villoihin asentaa?

Peté

[J.P]

"Jaska" <***@nomail.com> kirjoitti
viestissä:***@nomail.com...
> Matti wrote:
>>
>
> Hyvä, tällaista kysymyslitaniaa osasi jo odotellakin. Esittämällä
> kilometrin verran triviaaleja tai myös aiheeseen täysin liittymättömiä
> kysymyksiä saadaan jopa yksinkertainen pistorasian asentaminenkin
> vaikuttamaan rakettitieteeltä. Sähköalan ihmisille on ilman tietenkin
> eduksi, että yhtään kukaan muu ei saa koskea yksinkertaisiin
> pistorasioihinkaan muuta kuin he itse.
>
> Mutta vastaillaanpa sitten niihin vaikeisiin pistorasia-asennuksen ja
> problematiikan ja teorian kysymyksiin.
>
>> Tarvitseeko tietää millaisessa paikassa tuo koje on,
>
> -Laite sijaitsee kuivassa tilassa. Märkätiloihin tehtävät
> pistorasia-asennukset voidaan jättää pois "Pistorasia-Asentajan
> Perustutkinnosta" (PAP). Sellaisten asentamisoikeudet saa vasta vuoden
> päästä suoritettavan laajemman, "Pistorasia-Asentajan Jatkotutkinnon"
> (PAJ) suorituksen jälkeen.

Tunnetko aivan varmasti tilojen luokitukset ?

>
>> mitä siellä on kuormana,
>
> -Pistorasia-asentajan tutkintoon kuuluu, että hän osaa katsoa
> mittaritaululta onko kyseisessä vaiheessa 10 A vaiko 16 A sulake. Jos on
> 10 A niin silloin MMJ-kaapeli valitaan
> http://tinyurl.com/pq5tb noista 1.5 mm2 kaapelityypeistä, ja jos sulake
> on 16 A niin valitaan 2.5 mm2 kaapelityypeistä. Pistorasia-Asentajan
> Perusutkinto (PAP) ei salli että pistorasia-sentaja itse laittaisi
> sulaketaululle isompia sulakepohjia.
>

Oletkos ollenkaan selvillä että aina ei voi esim 2,5 mm2 johdolle laittaa
16 A sulaketta


>>> onko eristysresistanssi riittävä,
>
> -Ne amtskun sähkäriaentajatkaan ei mieti tällaisia yhtään pennin vertaa,
> kun kuiviin tiloihin asennetaan. Sen kuin vedetään MMJ-kaapelilla sähköt
> ja valot paikalleen.
>
>> millainen johdonsuoja on ,
>
> -Sulaketaulun sulake, ja uusien määräysten mukaiset vikavirtasuojaukset
> kosteissa paikoissa. Kostean paikan tiloihin PAP-perustutkinnon
> suorittanut pistiorasia-asentaja ei saisi kuitenkaan asentaa mitään.


Edelleen kysyn oletko selvillä tilojen luokituksista.

>
>> onko kyseessä läpimenevä vai päättyvä koje,tarvitaanko vedonpoistoa tai
>> murtosuojausta
>
> -Kotitalouden pistorasioissa tai jakorasioissa, katkaisimissa jne. ei
> ole mitään vedonpoistoja. Vielä 20 vuotta sitten voimassa olleiden
> sähköturvallisuussääntöjen mukaan tavallinen kotikäyttäjä *sai asentaa*
> esim. valaiseimeen välikatkaisijan. Keskikoulun puuveistokurssillakin
> tuollainen opetettiin, ja omatekoinen puuvalaisin ja sähköliitos oli
> täysin laillinen.


Et ole sitten tainnut kuulla putkettomasta asennuksesta.


>
>>
>> miten asennuksen dokumentit päivitetään
>
> -Ei mitenkään. Jos tilaan sähköliikkeestä asentajan laittamaan
> pistorasiaa, niin ei hänkään tee viivan vetoakaan minkään dokumenttien
> päivittäiseksi minnekään päin. Silti veloitus on luokkaa 300..600 euroa.

No silti ne pitäisi päivittää ...

>
> Mikäli kellekään tulee vielä mieleen lisäkysymyksiä, niin vastailen
> mielelläni. Kun tällainen Suomen ensimmäinen PAP-asentajan kurssi ja
> tutkinto tulee haettavaksi ja tentittäväksi, niin olen ilman muuta
> ensimmäisten hakijoiden joukossa.

No esitetäänpä sitten kysymys hieman muokattuna oikeasta
sähköturvallisuustutkinnosta joka sopii aiheeseen hyvin:

Olet asentamassa uutta pistorasiaa niin että aiot jatkaa asennusta
vanhalta jakorasialta Kyseessä on 2,5 mm2 MMJ ja keskuksen sulakkeena on
16A gG, matkaa keskukselta jakorasialle 25m johdossa mitattuna ja
oikosulkuvirta keskuksella on 146A Monenko metrin päähän enimmillään saat
johdossa mitattuna pistorasian asentaa jakorasialta?

[Jaska]

"J.P" wrote:
>
>
> Tunnetko aivan varmasti tilojen luokitukset ?

Asunnoista kun tässä vain puhutaan niin viittaat varmaan tilojen
luokittamisiin kosteisiin, märkiin ja palovaarallisiin tiloihin? Juu, en
tosiaan osaa ulkoa noita luokituksia, mutta nuo luokitukset opetetaan
esim. tällaisilla 45-minuutin luento-osuudella jolla jaetaan myös
luentomoniste aiheesta.
http://www.fimtekno.fi/fin/sahtait/sahtaitlisatieto.htm

Tällainen samanlainen luento-osuus pitäisi tietenkin liittää mukaan myös
"Pistorasia-Asentajan
Perustutkintoon" (PAP). Ihme on ellei paperista lukemalla luokitusasiaa
oppisi niin hyvin, ettei sitä osaisi PAP-tutkinnon tenttivaiheessa
selkokielisesti kertoa ulos.

> Oletkos ollenkaan selvillä että aina ei voi esim 2,5 mm2 johdolle laittaa
> 16 A sulaketta

Näköjään tuota samaa asiaosiota käsitellään yllä olevan linkin koko
päivän kestävässä luennossa toisessa osiossa.

> Edelleen kysyn oletko selvillä tilojen luokituksista.

En tietenkään tiedä, koska PAP-tutkintoni on suorittamatta. Tähän asti
olen tehnyt asennuksia vain kuivissa tiloissa, ja sikäli tiedän
pistorasioineni olevani turvallisuusmielessä kuivilla.

Koko ideanahan tosiaan on se, että näitä "kotisähköasennuksia" tehdään
joka tapauksessa, ja paljon, kun katselee Bilteman ja Clas Ohlssonin
sähkötarvikevalikoimia. Olisi hyvä että tuollaisen PAP-tutkinnon
suorittamalla nämä pikkuasennukset saataisiin hiukan turvallisemmiksi.

> Et ole sitten tainnut kuulla putkettomasta asennuksesta.

Varmaan en sitten ole kuullut. Aikaisemmissa asumuksissani sähkövedot on
vedetty joko pintavetoina tai putkellisina vetoina, ja näihin olen
osannut tarvitsemani lisäpistorasiat laitella. Pitäisi sitten varmaan
perehtyä tuohon putkettomaan asennukseenkin, jos sellainen sähköistys
sattuisi vaikka seuraavassa asumuksessa olemaan.

> No silti ne pitäisi päivittää ...

Juu, siis tietenkin... kiemurtelen täällä ihan samalla tavalla
vaivautuneena kuin itsekin siellä kiemurtelet. Lievästi häpeissäni sekä
omien asennusteni dokumenttien puolesta ja vielä niiden amtskusta
tulleiden virallistenkin asentajakumppanien dokujen puolesta. Että
kyllähän ne meitin pitäs tosiaan päivittää, mutta kun ei millään
ehtis... eikä oikein kiinnostas..

> Olet asentamassa uutta pistorasiaa niin että aiot jatkaa asennusta
> vanhalta jakorasialta Kyseessä on 2,5 mm2 MMJ ja keskuksen sulakkeena on
> 16A gG, matkaa keskukselta jakorasialle 25m johdossa mitattuna ja
> oikosulkuvirta keskuksella on 146A Monenko metrin päähän enimmillään saat
> johdossa mitattuna pistorasian asentaa jakorasialta?

Sanotaan nyt vaikka että 6 metrin päähän. Jos kyseisen vaiheen 16A
sulake alkaisikin paukkua aina kun liitän pistorasiaan 3500 W
lämmittimen, niin silloin tietäisin että resistanssia on matkalla
liikaa. Ja pitäisi tyytyä vain 3000 W lämpötehoon, että 16A sulake
kestäisi. Ei tässä sen kummempaa vaaratekijää kuitenkaan olisi, kuin
että kourallinen sulakkeita voisi mennä talven kovimmilla pakkasilla,
ennen kuin älyäisi pudottaa lämppärin tehon 3 kilowattiin.

Muutenkaan, ei tuon luokan laskelmat ole enää mitään ammattikoulun
sähköasentajan kysymyksiä lainkaan. Varmaan tuosta jollakin karkealla
nyrkkisääntölaskelmalla amtskulainen selviää ilman laskutikkua, mutta
kyllä ne melkein valmiissa asennuskaavioissa on laskettu ja otettu
huomioon 25 m vedot jo valmiiksi.

Meni muuten omasta asumuksesta 25A sama pääsulake kaksi kertaa viime
kuun (tammikuu) pakkasilla, eikä tällöin kuormana ollut edes yhtään
omatekoista asennusta. Sähkölaitokselta neuvoivat puhelimessa, että mene
vaan sinne pääkeskukselle, murra pääsulakkeen sinetit ja vaihda uusi 25A
sulake tilalle. Ei tästäkään sen kummempaa haloota nostettu, ja
totesivat kyseesä olevan "aivan normaali tilanne tällaisten pakkasien
aikaan".
-jaska

[J.P]

>
> En tietenkään tiedä, koska PAP-tutkintoni on suorittamatta. Tähän asti
> olen tehnyt asennuksia vain kuivissa tiloissa, ja sikäli tiedän
> pistorasioineni olevani turvallisuusmielessä kuivilla.
>

Tähän vois heittää voitko olla varma että ne ovat olleet kuivia tiloja kun
et kummiskaan tunne luokituksia. -ei vaan jos pysyttelee vaikka olohuoneen
puolella niin kyllä kai kuivaa on

>> Olet asentamassa uutta pistorasiaa niin että aiot jatkaa asennusta
>> vanhalta jakorasialta Kyseessä on 2,5 mm2 MMJ ja keskuksen sulakkeena
>> on
>> 16A gG, matkaa keskukselta jakorasialle 25m johdossa mitattuna ja
>> oikosulkuvirta keskuksella on 146A Monenko metrin päähän enimmillään
>> saat
>> johdossa mitattuna pistorasian asentaa jakorasialta?
>

> Sanotaan nyt vaikka että 6 metrin päähän. Jos kyseisen vaiheen 16A
> sulake alkaisikin paukkua aina kun liitän pistorasiaan 3500 W
> lämmittimen, niin silloin tietäisin että resistanssia on matkalla
> liikaa. Ja pitäisi tyytyä vain 3000 W lämpötehoon, että 16A sulake
> kestäisi. Ei tässä sen kummempaa vaaratekijää kuitenkaan olisi, kuin
> että kourallinen sulakkeita voisi mennä talven kovimmilla pakkasilla,
> ennen kuin älyäisi pudottaa lämppärin tehon 3 kilowattiin.
>
> Muutenkaan, ei tuon luokan laskelmat ole enää mitään ammattikoulun
> sähköasentajan kysymyksiä lainkaan. Varmaan tuosta jollakin karkealla
> nyrkkisääntölaskelmalla amtskulainen selviää ilman laskutikkua, mutta
> kyllä ne melkein valmiissa asennuskaavioissa on laskettu ja otettu
> huomioon 25 m vedot jo valmiiksi.
>

Sanotaan ensin että väärä vastaus mutta odotellaan jos joku muu osaisi
vastata oikein...

Tämä kysymys oli vaan siinä suhteessa hyvä että ei tavallinen ihminen osaa
ajatella että ei sitä johtoa ja sulaketta voi ihan miten vaan vetää vaan
pitäisi olla jotain tietoa mitoituksesta.
Ja itseasiassa tuossa asiassa ei ole kysymys siitä että sulake alkaisi
paukkua vaan aivan päivastaisesta eli siitä että se ei palakkaan tarpeeksi
nopeasti silloin kun pitäisi joka taas voi aiheuttaa hengen ja palon
vaaraa. Muutenkin vastauksessasi paistaa läpi että sähköoppia pitäisi
opiskella lisää ...

Tämä lasku oli otettu ihan oikeasta asentajatutkinnosta hieman muokattuna
(-oikeastaan helpotettuna) eli jos aikoo asennusoikeudet saada niin
tämmöset pitää osata. -tietenkään sen asentajan jostain firmasta joka käy
asentelemassa ei tätä täydy osata mutta siellä on oltava jonkun joka nämä
hallitsee.


> Meni muuten omasta asumuksesta 25A sama pääsulake kaksi kertaa viime
> kuun (tammikuu) pakkasilla, eikä tällöin kuormana ollut edes yhtään
> omatekoista asennusta. Sähkölaitokselta neuvoivat puhelimessa, että mene
> vaan sinne pääkeskukselle, murra pääsulakkeen sinetit ja vaihda uusi 25A
> sulake tilalle. Ei tästäkään sen kummempaa haloota nostettu, ja
> totesivat kyseesä olevan "aivan normaali tilanne tällaisten pakkasien
> aikaan".
> -jaska

Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen päivystäjä
ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.

[JukkaK]

Moi,

"J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:_v1Lf.2965$***@reader1.news.jippii.net...
>
> Tämä kysymys oli vaan siinä suhteessa hyvä että ei tavallinen ihminen osaa
> ajatella että ei sitä johtoa ja sulaketta voi ihan miten vaan vetää vaan
> pitäisi olla jotain tietoa mitoituksesta.

Pitäis pitäis, mutta jatkoroikkaahan siihen töpseliin voi vetää kuka tahansa
siviili vaikka sata metriä, ja pukata päähän minkälaisen härvelin tahansa.

> Ja itseasiassa tuossa asiassa ei ole kysymys siitä että sulake alkaisi
> paukkua vaan aivan päivastaisesta eli siitä että se ei palakkaan tarpeeksi
> nopeasti silloin kun pitäisi joka taas voi aiheuttaa hengen ja palon
> vaaraa.

Juu kyllähän se halpamarketin kaapeli alkaa sulaa ennenkun sulakkeet
paukkuu. Meikäläinenkin ihmettelin kun oli 4kW lämmittimiä 10A sulakkeessa,
eikä mitään hämminkiä. Luulin sitten vain että oli markkinamiesten
kilowatteja ja oikea teho pienempi. Jatkoroikan pää tuntui käteen vähän
"turhan lämpimältä", mutta sulake kesti - aikansa kunnes sitten yöllä oli
napsahtanut. Vaihdoinpa sitten 1kW toisen sulakkeen taakse ja nyt siellä 10A
sulakkeessa on enää 3kW, eikä roikkakaan lämpene ;-)
>
> tämmöset pitää osata. -tietenkään sen asentajan jostain firmasta joka käy
> asentelemassa ei tätä täydy osata mutta siellä on oltava jonkun joka nämä
> hallitsee.

Eri asia kiinnittääkö kukaan siihen huomiota.
>
> Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
> että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen päivystäjä
> ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.

Meillä ne pääsulakkeet on ainakin kadun varren tolpassa, joten hämmästyttää
jos ne mun vastuulla on. Varmasti en lähde itse sinne tolppaan kiikkumaan.

JukkaK

[Ilkka]

JukkaK kirjoitti:

> "J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti

>>Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
>>että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen päivystäjä
>>ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.
>
>
> Meillä ne pääsulakkeet on ainakin kadun varren tolpassa, joten hämmästyttää
> jos ne mun vastuulla on. Varmasti en lähde itse sinne tolppaan kiikkumaan.

Ovatkos ne sulakkeet sellaisessa pienen kenkälaatikon kokoisessa
mustassa kikkarassa?

Ilkka

[JukkaK]

Moi,

"Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
viestissä:T33Lf.3680$***@reader1.news.jippii.net...
> JukkaK kirjoitti:
>
>> Meillä ne pääsulakkeet on ainakin kadun varren tolpassa, joten
>> hämmästyttää jos ne mun vastuulla on. Varmasti en lähde itse sinne
>> tolppaan kiikkumaan.
>
> Ovatkos ne sulakkeet sellaisessa pienen kenkälaatikon kokoisessa mustassa
> kikkarassa?

Taitaapa olla. Ehkä vähän pieni kenkälaatikko, mutta semmonen pikkunätti
boksi joka tapauksessa.

JukkaK

[Ilkka]

JukkaK kirjoitti:

> Moi,
>
> "Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
> viestissä:T33Lf.3680$***@reader1.news.jippii.net...
>
>>JukkaK kirjoitti:
>>
>>
>>>Meillä ne pääsulakkeet on ainakin kadun varren tolpassa, joten
>>>hämmästyttää jos ne mun vastuulla on. Varmasti en lähde itse sinne
>>>tolppaan kiikkumaan.
>>
>>Ovatkos ne sulakkeet sellaisessa pienen kenkälaatikon kokoisessa mustassa
>>kikkarassa?
>
>
> Taitaapa olla. Ehkä vähän pieni kenkälaatikko, mutta semmonen pikkunätti
> boksi joka tapauksessa.

Olisikohan kyse välisulakkeista, jotka suojaavat taloosi tulevaa
johdonpätkää. Siinä runkojohdossa voi edessä olla vaikkapa 160A
sulakkeet, jotka ovat liian rajut esim. 16 mm2 alumiiniseen talojohtoon.

Etenkin vanhoissa taloissa varsinaiset talovarokkeet saattavat olla
todella mielikuvituksellisissa paikoissa.

Jotain kehitystä sähkölaitoksilla on sentään siinä, että useimmiten
talovarokkeiden sinetin saa itse rikkoa, eikä sitä enää takaisin
laiteta. Toisaalta, kun ne sulakkeet voivat olla talovarokekopassa
korkealla talon päädyssä, voikin asukkaalla olla ihme niiden pitkien
tikkaiden (ja sähkön) puutuessa.

Ilkka

[JukkaK]

Moi,

"Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
viestissä:oHoLf.3967$***@reader1.news.jippii.net...
>
> Olisikohan kyse välisulakkeista, jotka suojaavat taloosi tulevaa
> johdonpätkää. Siinä runkojohdossa voi edessä olla vaikkapa 160A sulakkeet,
> jotka ovat liian rajut esim. 16 mm2 alumiiniseen talojohtoon.
>
Mennään nyt ihan ulkomuistin varassa, mutta mulla on muistikuva, että siinä
olis joku 25A merkintä kyljessä ja sähkölaitoksen ukko kertoi puhelimessa,
että pääsulakkeet on tolpassa.

> Etenkin vanhoissa taloissa varsinaiset talovarokkeet saattavat olla
> todella mielikuvituksellisissa paikoissa.

Juu no meidän talolla on ikää 60v., mutta talojohto on uusittu joskus
taannoin ja siinä yhteydessä ymmärtääkseni on myös pääsulakkeet siirretty
tolppaan. Sähkötaulu on "antiikkinen" ja siinä tyhjät paikat 3x10A
pääsulakkeille :-)

Edellisessä vm. 1978 talossa "maaseudulla" pääsulakkeet oli pihalla olevassa
tolpassa. Ne oli muistaakseni joka vaihe erillään, ilman mitään yhteistä
boxia.


JukkaK

[Ilkka]

JukkaK kirjoitti:

> Moi,
>
> "Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
> viestissä:oHoLf.3967$***@reader1.news.jippii.net...
>
>>Olisikohan kyse välisulakkeista, jotka suojaavat taloosi tulevaa
>>johdonpätkää. Siinä runkojohdossa voi edessä olla vaikkapa 160A sulakkeet,
>>jotka ovat liian rajut esim. 16 mm2 alumiiniseen talojohtoon.
>>
>
> Mennään nyt ihan ulkomuistin varassa, mutta mulla on muistikuva, että siinä
> olis joku 25A merkintä kyljessä ja sähkölaitoksen ukko kertoi puhelimessa,
> että pääsulakkeet on tolpassa.

No johan on menetelmä, ei kai tuossa voi kuluttajaa laittaa pylvääseen
kiipeämään? Mitähän sähköntoimitussopimus asiasta mahtaa sanoa? Kyllä
sen talovarokkeen luokse on päästävä tavanomaisin keinoin.

Ilkka

[JukkaK]

Moi,

"Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
viestissä:zlpLf.3980$***@reader1.news.jippii.net...
>
> No johan on menetelmä, ei kai tuossa voi kuluttajaa laittaa pylvääseen
> kiipeämään? Mitähän sähköntoimitussopimus asiasta mahtaa sanoa? Kyllä sen
> talovarokkeen luokse on päästävä tavanomaisin keinoin.
>
Kuinkas ollakaan postista tuli just pari päivää sitten uusi
sähköliittymissopimus liittymäjohdon ja mittaroinnin siirron vuoksi. Ei
siinä mitään erityistä ole minusta. Kohdassa liitetään sähköverkkoon on
rasti ruudussa "Pylväässä", jonka alapuolella on kohta "sulake
liittymisjohdon alkupäässä 3x ___A" joka on jätetty tyhjäksi. Ehdoissa
todetaan noudatettavan sähkömarkkinalakia ja yleisiä liittymisehtoja sekä
"Liittyjä huolehtii kiinteistönsä sähköjohtojen ja -asennusten kunnosta ja
turvallisuudesta..."

JukkaK

[Ilkka]

JukkaK kirjoitti:
> Moi,
>
> "Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
> viestissä:zlpLf.3980$***@reader1.news.jippii.net...
>
>>No johan on menetelmä, ei kai tuossa voi kuluttajaa laittaa pylvääseen
>>kiipeämään? Mitähän sähköntoimitussopimus asiasta mahtaa sanoa? Kyllä sen
>>talovarokkeen luokse on päästävä tavanomaisin keinoin.
>>
>
> Kuinkas ollakaan postista tuli just pari päivää sitten uusi
> sähköliittymissopimus liittymäjohdon ja mittaroinnin siirron vuoksi. Ei
> siinä mitään erityistä ole minusta. Kohdassa liitetään sähköverkkoon on
> rasti ruudussa "Pylväässä", jonka alapuolella on kohta "sulake
> liittymisjohdon alkupäässä 3x ___A" joka on jätetty tyhjäksi. Ehdoissa
> todetaan noudatettavan sähkömarkkinalakia ja yleisiä liittymisehtoja sekä
> "Liittyjä huolehtii kiinteistönsä sähköjohtojen ja -asennusten kunnosta ja
> turvallisuudesta..."

Liittymän keskuksessa on kuitenkin päävarokkeet ja toivottavasti ne on
porrastettu liittymisjohdon alkupään sulakkeiden kanssa. Minkä mukaan
tariffi sitten menee? Pylväässä vai pääkeskuksessa olevien varokkeiden?

Tuollainen menettely, että talovarokkeet ovat pylväässä tai jakokaapissa
lienee aika harvinainen massamme. Yleensä niissä käytetään varokkeita,
jotka suojaavat johtoa, ei kuluttajaa. Ja kestoisuuskin on sitten paljon
suurempi, kuin kuluttajalla, joten harvoin ne varsinkaan
pienkiinteistöissä palavat.

Ilkka

[JukkaK]

Moi,

"Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
viestissä:jGILf.4217$***@reader1.news.jippii.net...
>
> Liittymän keskuksessa on kuitenkin päävarokkeet ja toivottavasti ne on

Ei ole keskuksessa enää erillisiä päävarokkeita. Niiden paikalla on vain
tyhjät posliinikuoret. :-)

> Minkä mukaan tariffi sitten menee? Pylväässä vai pääkeskuksessa olevien
> varokkeiden?

Kyllä laskussa lukee 3x25A
>
> Tuollainen menettely, että talovarokkeet ovat pylväässä tai jakokaapissa
> lienee aika harvinainen massamme.

No kyllä niitä ainakin Oulussa on sen verran että Oulun energia vaivautuu
asian sivuillaankin mainitsemaan "Pääsulakkeen vaihdosta ei peritä maksua,
jos
sulakkeet sijaitsevat Oulun Energian verkon puolella (pylväässä tai
katujakokaapissa)"

Kävinpä tänään vilkaisemassa sitä "kenkälootaa" maan tasalta, mutta eipä
siitä tullut "hullua hurskaammaksi". Naapurikadun varrella näytti tolpissa
olevan vielä sellaisia "antiikkisia" sairaan isoja "posliiniruukkuja", 3 per
tolppa joka talon kohdalla.

JukkaK

[Ilkka]

JukkaK kirjoitti:

> Ei ole keskuksessa enää erillisiä päävarokkeita. Niiden paikalla on vain
> tyhjät posliinikuoret. :-)
>
> Kävinpä tänään vilkaisemassa sitä "kenkälootaa" maan tasalta, mutta eipä
> siitä tullut "hullua hurskaammaksi". Naapurikadun varrella näytti tolpissa
> olevan vielä sellaisia "antiikkisia" sairaan isoja "posliiniruukkuja", 3 per
> tolppa joka talon kohdalla.

Tuohan kuulostaa ihan mielenkiintoiselta.
Pitää taas joskus Oulun suunnalla liikkuessa katsella ylöspäin.

Ilkka

[J.P]

"Ilkka" <***@mbnetpiste.fi> kirjoitti
viestissä:EhKLf.4277$***@reader1.news.jippii.net...
> JukkaK kirjoitti:
>
>> Ei ole keskuksessa enää erillisiä päävarokkeita. Niiden paikalla on
>> vain tyhjät posliinikuoret. :-)
>>
>> Kävinpä tänään vilkaisemassa sitä "kenkälootaa" maan tasalta, mutta
>> eipä siitä tullut "hullua hurskaammaksi". Naapurikadun varrella näytti
>> tolpissa olevan vielä sellaisia "antiikkisia" sairaan isoja
>> "posliiniruukkuja", 3 per tolppa joka talon kohdalla.
>
> Tuohan kuulostaa ihan mielenkiintoiselta.
> Pitää taas joskus Oulun suunnalla liikkuessa katsella ylöspäin.
>

Ettei kyseinen "kenkäloota" olis ihan vaan pylväsvarokekytkin kuva löytyy
:

http://www.ensto.com/files/54ipzJOvA/Attachment/Ilmajohtoratkaisut_04_kV.pdf
sivu 21

[JukkaK]

Moi,

"J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:9EKLf.4287$***@reader1.news.jippii.net...
>
> Ettei kyseinen "kenkäloota" olis ihan vaan pylväsvarokekytkin kuva löytyy
> :
No enpä ihan varmuudella tiedä. On siinä kyllä tolpan juuressa vihreä n. 1
metrin levyinen ja vähän toista metriä korkea jakamokin tms. jossa ne
sulakkeet ehkä on kuten se Oulun Energian lausekin toteaa "pylväässä tai
katujakokaapissa". Sitten siellä kaapissa on kyllä koko kadun sulakkeet.

Joka tapauksessa ne talon pääsulakkeet on siellä aidan takana kadun puolella
paikassa johon minulla asiakkaana ei ole pääsyä ja jos ne paukahtaa niin
Oulun Energian ukko tulee vaihtamaan. Tästähän alunperin oli kyse :-)

JukkaK

[JukkaK]

Moi,

"J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:9EKLf.4287$***@reader1.news.jippii.net...
>
> Ettei kyseinen "kenkäloota" olis ihan vaan pylväsvarokekytkin kuva löytyy
> :

Tänään tutkailin tarkemmin ja kyllä siinä boxissa on pääsulakkeet.
Naapuritalon kohdalla siinä oli se 25A lätkä ja joka talolle löytyy yks
semmonen boxi ja joissain tolpissa on useampi boxi, 1 per talo. Osassa
taloista on vielä ilmajohdot, jotka lähtee tuosta boxista. Meillä kaapeli
palaa boxista tolpan viertä maan alle noustakseen taas talon seinää ylös
vintille. Tuo kuulostaa ehkä vähän hassulta, mutta syynä lienee se, että
alueen sähköratkaisut on alunperin 40-luvulta peräisin. Matkan varrella osa
systeemistä on siirtynyt maan alle, mutta jostain syystä on katsottu
järkevämmäksi kierrättää ne kaapelit tolpan kautta vaikka muuten valtaosa
kaapeleista meneekin maan alla. Ehkäpä se on halvempaa pistää sulakkeet
tolppaan kuin ruveta väsäilemään kaappeja niiden olemassaolevien tolppien
tilalle :-)

Naapurikadulla on sitten muutamissa tolpissa noiden lisäksi semmonen vähän
isompi kenkäloota joka muistuttaa enemmän pylväsvarokekytkintä.

JukkaK

[J.P]

"JukkaK" <***@pcuf.fi> kirjoitti
viestissä:dti9sd$lps$***@phys-news4.kolumbus.fi...
> Moi,
>
> "J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
> viestissä:_v1Lf.2965$***@reader1.news.jippii.net...
>>
>> Tämä kysymys oli vaan siinä suhteessa hyvä että ei tavallinen ihminen
>> osaa
>> ajatella että ei sitä johtoa ja sulaketta voi ihan miten vaan vetää
>> vaan
>> pitäisi olla jotain tietoa mitoituksesta.
>
> Pitäis pitäis, mutta jatkoroikkaahan siihen töpseliin voi vetää kuka
> tahansa siviili vaikka sata metriä, ja pukata päähän minkälaisen
> härvelin tahansa.



Niin mutta sitä suuremmalla syyllähän kiinteän verkon puolella on oltava
määräykset täyttävät asennukset että jää pelivaraa roikillekin.


>>
>> tämmöset pitää osata. -tietenkään sen asentajan jostain firmasta joka
>> käy
>> asentelemassa ei tätä täydy osata mutta siellä on oltava jonkun joka
>> nämä
>> hallitsee.
>
> Eri asia kiinnittääkö kukaan siihen huomiota.

No sitten ainakin jos jotain ikävää tapahtuu.


>> Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
>> että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen
>> päivystäjä
>> ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.
>
> Meillä ne pääsulakkeet on ainakin kadun varren tolpassa, joten
> hämmästyttää jos ne mun vastuulla on. Varmasti en lähde itse sinne
> tolppaan kiikkumaan.

Joo taitaahan näitäkin laitoksia olla mutta kannattaa ylipäänsä tarkastaa
kenen vastuulla pääsulakkeet on ennen kun alkaa vaatimaan korjaajia
paikalle. Voin kertoa päivystäjän kokemuksesta että ei ole kovin mukavaa
kertoa ihmisille että " tästä sulakkeen vaihdosta tulee sitten lasku" -
joka tais pahimmillaan olla lähellä tuhatta mummoo.

[JukkaK]

Moi,

"J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:Z95Lf.3724$***@reader1.news.jippii.net...
>
>
> Joo taitaahan näitäkin laitoksia olla mutta kannattaa ylipäänsä tarkastaa
> kenen vastuulla pääsulakkeet on ennen kun alkaa vaatimaan korjaajia
> paikalle. Voin kertoa päivystäjän kokemuksesta että ei ole kovin mukavaa
> kertoa ihmisille että " tästä sulakkeen vaihdosta tulee sitten lasku" -
> joka tais pahimmillaan olla lähellä tuhatta mummoo.
Tämähän ratkesi surffaamalla sähköntoimittajan eli Oulun Energian sivuille.

"Pääsulakkeen vaihdosta peritään maksu, mikäli sulakkeet sijaitsevat
asiakkaan sähkökeskuksessa. Pääsulakkeen vaihdosta ei peritä maksua, jos
sulakkeet sijaitsevat Oulun Energian verkon puolella (pylväässä tai
katujakokaapissa) ja kyseessä on ensimmäinen pääsulakepalo viimeisen 12
kuukauden aikana."

Seuraava paukaus virka-ajan ulkopuolella oli sitten n. 100EUR/kerta.

JukkaK

[Lu-lu]

"JukkaK" <***@pcuf.fi> kirjoitti viestissä
news:dti9sd$lps$***@phys-news4.kolumbus.fi...
> > Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
> > että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen
päivystäjä
> > ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.
>
> Meillä ne pääsulakkeet on ainakin kadun varren tolpassa, joten
hämmästyttää
> jos ne mun vastuulla on. Varmasti en lähde itse sinne tolppaan kiikkumaan.


sun "vastuullasi" on huolehtia, ettei mikään niistä pääsulakkeista poksahda
sillä jos poksahtaa, niin energialaistoksen päivystäjä käy sen vaihtamassa
- ja sä saat maksettavaksesi 50 euron "palvelu"laskun

[Jaska]

"J.P" wrote:
>
> Ja itseasiassa tuossa asiassa ei ole kysymys siitä että sulake alkaisi
> paukkua vaan aivan päivastaisesta eli siitä että se ei palakkaan tarpeeksi
> nopeasti silloin kun pitäisi joka taas voi aiheuttaa hengen ja palon
> vaaraa.

Kun nyt olet noinkin pitkälle arvuutellut, niin kerro saman tien että
millaisesta vaarasta tuossa on kyse. Siis 16A sulakkeen takaa lähtee
sähköveto 2.5 mm2 kaapelilla, ja jos vedolla on pituutta 20 m ja päässä
3500 W kuorma, se on täysin turvallinen. Mutta jos vedolla onkin
pituutta vaikka 200 m verran ja sama nimelliskuorma perässä, niin
silloin tämä ei enää olekaan turvallista, mutta siis miksi?

> Tämä kysymys oli vaan siinä suhteessa hyvä että ei tavallinen ihminen osaa
> ajatella että ei sitä johtoa ja sulaketta voi ihan miten vaan vetää vaan
> pitäisi olla jotain tietoa mitoituksesta.

Pistorasia-asentaja -tyyppinen hemmo ei mitoita mitään sulakepohjia eikä
sulakkeita. Jos keskuksessa on 16 A sulake, niin 2,5 mm2 johdin kestää
kuumenematta tuon tehon siirtämisen, ellei sitten virheellisesti kätke
johdinta esim. jonnekin eristevillojen sekaan.

> Muutenkin vastauksessasi paistaa läpi että sähköoppia pitäisi
> opiskella lisää ...

Siispä valista! Sähköopin tietomääräni kertoo että tehosta kyllä häviää
200 m johtimessa matkalla osa johtimen lämmittämiseen. Mitä pidempi on
johdin, sitä enemmän muuttuu lämmöksi, mutta sitä laajemmalle alueelle
lämpö myös haihtuu, joten paikallista ylikuumenemista ei tapahdu. Ja jos
missään kohtaa johdinta kokonaisvirta ylittää 16A niin varoke laukeaa.

> Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
> että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen päivystäjä
> ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.

Mikäs yleinen käytäntö tuo muka on? Kyselepä PK-seudulla toimivan
F-alkuisen kotimaisen sähköfirman periaatteita. Pääsulakkeet ovat
OK-talon kellarissa, peltisuojuksen takana, ja peltisuojus on sinetillä
suljettu. Niitä sulakkeita ei saa ilman sähkölaitoksen lupaa mennä
vaihtelemaan.

Nuokin aikaisemmin kertomani pääsulakkeet tultiin jo parin viikon
perästä sähkölaitoksen aliurakoitsijahepun toimesta sinetöimään
uudelleen, kun olin tosiaan puhelimessa pakkaskaudella saanut luvan
rikkoa sinetin ja vaihtaa 25A sulakkeen. Ilman puhelinlupaa olisin
saanut ties mitä syytteitä isompia pääsulakkeita vaihtamalla tehdystä
sähköverkon ylikuormituspyrkimyksistäni tai vaurioittamistoimenpiteistä.
Sinettien murtaminen olisi seuraavan mittarinluvun yhteydessä käynyt
joka tapauksessa ilmi.
-jaska

[Matti]

> Kun nyt olet noinkin pitkälle arvuutellut, niin kerro saman tien että
> millaisesta vaarasta tuossa on kyse. Siis 16A sulakkeen takaa lähtee
> sähköveto 2.5 mm2 kaapelilla, ja jos vedolla on pituutta 20 m ja päässä
> 3500 W kuorma, se on täysin turvallinen. Mutta jos vedolla onkin
> pituutta vaikka 200 m verran ja sama nimelliskuorma perässä, niin
> silloin tämä ei enää olekaan turvallista, mutta siis miksi?

No esimerkki tapaus kun olin telakalla hommissa ja laivan hytin valaistusta
kytkin,otin väliaikais sähkön kannella olevasta työmaakeskuksesta.Kun sain
kytkennät tehtyä ja napsautin hyttiin valot niin meni koko autokansi
pimeäksi,siinä oli jotain 20 työmaavaloa ,ja kun hytin katkaisijasta
sammutin hytin valot niin autokannelle taas syttyi valot.Kokeilin muutaman
kerran ja aina sama juttu.Kyllä hetken pisti miettimään että miten voi noin
tapahtua,tutkin sitten hytin valaisimen va siinä oli vakio E27 lampun kannan
sivu kosketin taipunut että lamppua paikoilleen kierrettäessä painui yhteen
pohjan koskettimen kanssa ja oli tukevasti oikarissa.Se taas miksi ei sulake
palanut selvisi kun seurasin työmaakeskuksen syöttökaapelia rannalle missä
oli suurempi syöttökeskus,kaapelina oli 5X2,5mm2 kumikaapeli,jotain 200m ja
johdonsuoja sulakkeina olikin 125A:n kahvasulakkeet.Että hyvin se toimii kun
kaikki on kunnossa mutta sitten vikatilanteessa voikin palaa jotain muuta
kuin sulake.
Sulakkeissahan virta arvo tarkoittaa sitä että kestää jatkuvaa virtaa siihen
merkityn amppeerimäärän mutta lyhyemmän aikaa voi virta olla moninkertainen
eikä sulake pala.Että jos haluaa pistää 200 metrin kumikaapelin päähän
3,5kw:n 1 vaihe kuorman kaapelin jännitehäviö voi olla niiin suuri että
oikosulkuvirta ei riitä polttamaan sulaketta riittävän
nopeasti.Moottorikäytöissä tuo tulee paremmin esille kun pitkän kaapelin
päässä ei moottori jaksa käynnistyä kuormitettuna.

[Jaska]

Matti wrote:
>
> tutkin sitten hytin valaisimen va siinä oli vakio E27 lampun kannan
> sivu kosketin taipunut että lamppua paikoilleen kierrettäessä painui yhteen
> pohjan koskettimen kanssa ja oli tukevasti oikarissa. Se taas miksi ei sulake
> palanut selvisi kun seurasin työmaakeskuksen syöttökaapelia rannalle missä
> oli suurempi syöttökeskus,kaapelina oli 5X2,5mm2 kumikaapeli,jotain 200m ja
> johdonsuoja sulakkeina olikin 125A:n kahvasulakkeet.

Varmasti ollut aikanaan erikoinen ihme, kun hytin katkaisijasta voi
ohjata autokannen valoja:)

Mutta eikö välissä sitten missään kohtaa ollut pienempiä 10/16A
sulakkeita? Meinaan että onkohan tuollainen, edes asennuksen aikainen
hyttiverkoston kuparin "testaaminen" 125A työmaasulakkeella järkevää?

> Että hyvin se toimii kun kaikki on kunnossa

Olikohan asiassa kuitenkaan aivan kaikki kunnossa, jos saa lievää
kritiikkiä esittää täältä katsomon puolelta? Jäi kyllä vähän
sellaistakin hytinää, että sen hyttiverkoston kaapelit saattoivat
tällaisen 125A raakatestin aikana jo kuumeta, ja kenties sulattaa
johtoeristeitäkin. Mutta sinne ne mahdolliset johtömöykyt varmaan
annettiin sellaisenaan jäädä, ja lähetettiin risteilijä Karibialle
jenkkien vaivoiksi.
-jaska

[Matti]

":)
>
> Mutta eikö välissä sitten missään kohtaa ollut pienempiä 10/16A
> sulakkeita? Meinaan että onkohan tuollainen, edes asennuksen aikainen
> hyttiverkoston kuparin "testaaminen" 125A työmaasulakkeella järkevää?

Olishan siinä kuulunut olla mutta tämä sattui -73 vuonna ja silloin oli
oikea työvoima pula.Ammattikurssikeskuksissa koulutettiin sähköasentajiksi
"pystymetsän" kavereita 6 viikon pikakurssilla.Tuossakin edellä kuvatussa
tapauksessa pikakoulutettu asentaja oli kuulemma tulkinnut sulakekokoja
siten että liian suurta sulaketta ei saa mahtumaan paikoilleen ja näihän se
tulppasulakkeissa onkin mutta 00 kahva alusta on hieman eri asia,siinä
pitäisi jo tietää sulakkeen amppeerimäärä.Tuli mieleen toinenkin tapaus
samaiselta telakalta kun sain avustajaksi pikakoulutetun sähkärin,piti yks
pumpun moottori kytkeä,normaali 3 vaihe romppainen,,jotain 2-3 kw,kaveri
ähräsi aamupäivän kohteessa ja ruokatauolla valitti ettei ne johdot millään
meinanneet mahtua,piti sitä sitten uteliaisuutta käydä katsomassa,ihan
asiallisesti siinä oli suojajohto maadoistusliittimessä ja vaihejohdotkin
muuten oikein mutta kaikki kolme johtoa oli kaveri ängennyt samaan
liittimeen ja kahden vaiheen liittimet tyhjinä,liuskatkin oli aivan
oikein.Tänä päivänä kun on kaikki direktiivit niin viimeisen päälle ja
kuluttajat oikeuksistaan tietoisia niin pitäisi alkaa vaatimaan vaaratonta
sähköä,kehityksen myötä on liki kaikilla elämisen alueilla arkipäivän
askareissa käytetyt jutut muuttuneet käyttäjille turvallisemmiksi ja
palvelun tuottaja on usein vastuussa jos vahinkoja tulee mutta sähkönsiirto
tekniikka on sama mitä vuosisadan alussa .Ei se nykytekniikalla kovin
kaksinen juttu ole jos laittaa kiinteistön tai huoneisston syöttökaapelin
päähän aparaatin joka ymmärtää kaikki mahdolliset häiriötilanteet ja osaa
automaattisesti katkaista sähkön piiristä joka muuttuu
vaaralliseksi,teollisuudessahan tämä on jo ihan vakiona ollut
automaattikoneissa yms jonkun vuoden.Parempi se silleen kuin yrittää joka
"Ranesta" ammatti ihmistä saada.

[Kai]

Matti wrote:
> Tänä päivänä kun on kaikki direktiivit niin viimeisen päälle ja
> kuluttajat oikeuksistaan tietoisia niin pitäisi alkaa vaatimaan
> vaaratonta sähköä,kehityksen myötä on liki kaikilla elämisen alueilla
> arkipäivän askareissa käytetyt jutut muuttuneet käyttäjille
> turvallisemmiksi ja palvelun tuottaja on usein vastuussa jos
> vahinkoja tulee mutta sähkönsiirto tekniikka on sama mitä vuosisadan
> alussa .Ei se nykytekniikalla kovin kaksinen juttu ole jos laittaa
> kiinteistön tai huoneisston syöttökaapelin päähän aparaatin joka
> ymmärtää kaikki mahdolliset häiriötilanteet ja osaa automaattisesti
> katkaista sähkön piiristä joka muuttuu
> vaaralliseksi,teollisuudessahan tämä on jo ihan vakiona ollut
> automaattikoneissa yms jonkun vuoden.Parempi se silleen kuin yrittää
> joka "Ranesta" ammatti ihmistä saada.

Muunmuassa mainitsemistasi syistä on vikavirtasuoja tulossa pakolliseksi
asuntojen lähes kaikkiin ryhmiin, poislukien ehkä pakastin. "Ranelle"
voiskin sitten säätää tiukaksi rajaksi ettei saa mennä keskuksessa
oleviin vikavirtasuojiin puuttumaan, ne kun ovat usein se viimeinen
hengenpelastaja.

Palovaara ei toisaalta noilla poistu mutta parempi töllin palaa kuin
veivinsä heittää.

Kai
--

[JukkaK]

Moi,

"Matti" <***@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:W9gLf.3794$***@reader1.news.jippii.net...
>
< oikea työvoima pula.Ammattikurssikeskuksissa koulutettiin sähköasentajiksi
> "pystymetsän" kavereita 6 viikon pikakurssilla.

Oiskohan tässä yksi syy miksi sähköasentaja tarvii sen
kelpoisuustodistuksen, että saa tehdä ominpäin kytkentöjä? Jospa lainsäätäjä
ei välttämättä olekaan niin tyhmä kuin ensilukemalta vaikuttaisi ;-)

JukkaK

[n***@supertel.fi]

>Kun nyt olet noinkin pitkälle arvuutellut, niin kerro saman tien että
>millaisesta vaarasta tuossa on kyse. Siis 16A sulakkeen takaa lähtee
>sähköveto 2.5 mm2 kaapelilla, ja jos vedolla on pituutta 20 m ja päässä
>3500 W kuorma, se on täysin turvallinen. Mutta jos vedolla onkin
>pituutta vaikka 200 m verran ja sama nimelliskuorma perässä, niin
>silloin tämä ei enää olekaan turvallista, mutta siis miksi?

Jos johtimissa on liikaa resistanssia, ei johdon kauimmaisessa nurkassa
tapahtuva oikosulku poltakkaan enää sulaketta, tai polttaa
esimerkiksi puolen minuutin jälkeen, ja siinä välissä se
oikosulkukohta ja johto on lämmennyt esim 6 kW teholla, ja itse
oikkaripaikka voi olla jo tulessa.

Tuon oikosulkuvirtavaatimuksen kanssa töppääminen on muuten paljon
helpompaa 12V tasajännitteellä.. Siinä on tosiaan syytä laskea,
eikä vaan laittaa 10A sulaketta akun perään ja 1.5 neliön MMJ:tä
sen päälle 50metriä.. Perille ei tule tehoa, ja oikosulku joko tekee
häijyjä tai vaan tyhjää akun, ja kuumentaa pitkän johdon..
Pienillä jännitteillä tekee helposti palovaarallisia kytkentöjä.
Esim 12V halogeeniasennukset ei ole tumpuloinnin paikka, vaikka niitä
saa kuka vaan tehdä. Oikosuojaus on ihan yhtä tärkeää silloin, kun
virtalähde pystyy dumppaamaan esim 12V 30A, jos sen perässä on
jotain 1.5 neliön piuhaa, tulipalo on valmis oikosulun sattuessa.

Jos jotain pistorasia-asennus-koulutusta saataisiin aikaan, pitää
johdon kokonaispituus olla rajattu. Ja se, minkälaisten rakenteiden
sisään saa asentaa. Esim eristeiden sisään ei saisi tehdä mitään
uusia virityksiä.

Toisaalta jo asennettujen laitteiden vaihto toiseen samantehoiseen ja
arvoiseen, ja saman suojausluokan laitteeseen on aika helppo homma,
esimerkkinä vaikka kiertovesipumpun vaihto uuteen samanlaiseen.
(Tuurilla ei tarvitse muuta kuin siirtää se kyljessä oleva liitin
pumpusta toiseen, ei tarvitse edes ruuvaria..)

[J.P]

"Jaska" <***@nomail.com> kirjoitti
viestissä:***@nomail.com...
> "J.P" wrote:
>>
>> Ja itseasiassa tuossa asiassa ei ole kysymys siitä että sulake alkaisi
>> paukkua vaan aivan päivastaisesta eli siitä että se ei palakkaan
>> tarpeeksi
>> nopeasti silloin kun pitäisi joka taas voi aiheuttaa hengen ja palon
>> vaaraa.
>
> Kun nyt olet noinkin pitkälle arvuutellut, niin kerro saman tien että
> millaisesta vaarasta tuossa on kyse. Siis 16A sulakkeen takaa lähtee
> sähköveto 2.5 mm2 kaapelilla, ja jos vedolla on pituutta 20 m ja päässä
> 3500 W kuorma, se on täysin turvallinen. Mutta jos vedolla onkin
> pituutta vaikka 200 m verran ja sama nimelliskuorma perässä, niin
> silloin tämä ei enää olekaan turvallista, mutta siis miksi?
>

No eipä taida olla syyt nopeanpoiskytkennän vaatimukseen tiedossa täällä
kellään "PAP-asentajalla" vaikka "nospam" jotain kertookin
paloturvallisuus puolesta asiassa joka ei ole kumminkaan se tärkein syy
vaan kyse on siitä että jos pitkän johdon päässä tapahtuu esim eristevika
jonkin laitteen runkoon niin kosketeltavien maadoitettujen osien jännite
saattaa nousta hengenvaaralliseksi. Määräykset täyttävissä asennuksissa
sulake palaisi nopeasti ( olikohan ne ajat 0,4 ja 5s ..pistorasiat -
kiinteät asennukset... ) mutta jos sitä virtaa ei ole tarpeeksi niin
sulake ei pala tarpeeksi nopeasti tai sitten ollenkaan...

>> Muutenkin vastauksessasi paistaa läpi että sähköoppia pitäisi
>> opiskella lisää ...
>
> Siispä valista! Sähköopin tietomääräni kertoo että tehosta kyllä häviää
> 200 m johtimessa matkalla osa johtimen lämmittämiseen. Mitä pidempi on
> johdin, sitä enemmän muuttuu lämmöksi, mutta sitä laajemmalle alueelle
> lämpö myös haihtuu, joten paikallista ylikuumenemista ei tapahdu. Ja jos
> missään kohtaa johdinta kokonaisvirta ylittää 16A niin varoke laukeaa.

Tuo kommenttini tuli siitä kun annoit ymmärtää että liika resistanssi
johdossa aiheuttaisi sulakkeen palamisen kun asia on just päinvastoin



>> Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
>> että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen
>> päivystäjä
>> ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.
>
> Mikäs yleinen käytäntö tuo muka on? Kyselepä PK-seudulla toimivan
> F-alkuisen kotimaisen sähköfirman periaatteita. Pääsulakkeet ovat
> OK-talon kellarissa, peltisuojuksen takana, ja peltisuojus on sinetillä
> suljettu. Niitä sulakkeita ei saa ilman sähkölaitoksen lupaa mennä
> vaihtelemaan.

No kokemukseni perustuvat V:llä alkavaan aika ison osan Suomea kattavan
laitoksen ja parin muunkin käytäntöön.

[n***@supertel.fi]

>No eipä taida olla syyt nopeanpoiskytkennän vaatimukseen tiedossa täällä
>kellään "PAP-asentajalla" vaikka "nospam" jotain kertookin
>paloturvallisuus puolesta asiassa joka ei ole kumminkaan se tärkein syy
>vaan kyse on siitä että jos pitkän johdon päässä tapahtuu esim eristevika
>jonkin laitteen runkoon niin kosketeltavien maadoitettujen osien jännite
>saattaa nousta hengenvaaralliseksi. Määräykset täyttävissä asennuksissa
>sulake palaisi nopeasti ( olikohan ne ajat 0,4 ja 5s ..pistorasiat -
>kiinteät asennukset... ) mutta jos sitä virtaa ei ole tarpeeksi niin
>sulake ei pala tarpeeksi nopeasti tai sitten ollenkaan...

Tuon kannalta riittäisi, että maadoituksen resistanssi (talon muihin
maadoitettuihin osiin nähden) on niin pieni, vaarallisen jännitteen
aiheuttava virta takuulla riittää paukattamaan sulakkeen.
(Itse mittailen usein epäilyttävien rasioiden maadoituksia,
pitää olla paljon alta ohmin, kun mittaa keskuksen maihin,
vesijohtoon ja naapurirasiaan tai tiskipöytään..)

Jos esim 20V jännitteen nousun aikaansaaminen vaatii 100A virran,
niin varmasti runko on turvallisessa jännitteessä sen aikaa, että
sulake
palaa. (Siis 200mOhm... aika vähän. Mun on tullut maavirtoihin
perehdyttyä siinä mielessä, että parin sadan watin laitteiden
maadoitukseksi kun laittaa 16 neliön kevillä tähtimaan, niin
maavirtojen aiheuttamat jännitteet on ehkä siedettävällä tasolla,
vaikka joku laite olisi persiilleen tehty ja virtalähteen suodattimet
päästäisi maihin virtoja. )

Itse olen törmännyt "ammattilaisten" tekemään asennukseen,
jossa koululuokan kahden koneen välisen datakaapelien
vaipassa kulki useita amppeereja virtaa. Ja niitä vaippoja
oli monta. Syynä oli, että olivat yhdistäneet kaksi luokkaa,
ja toisen pään sähköt tuli eri mittarin ja pääsulakkeen läpi.
Nippu video- ja datakaapeleita sitten sai keskusten välisen
maadoitusten jännite-eron tasattua muutamaan volttiin..
Yhteensä veikkaisin, että kaapelien vaipat oli yhteensä yli
10 neliömilliä, joten alta kymmenen metrin vedolla virrat
oli aika mahtavia.. yksittäinen kaapeli saattoi kuskata
4 amppeeria, mutta reittejä oli monta.. eli nollajohdot oli
takuulla kuormitettu keskusten välillä. Kyseessä oli
se, että alun perin luokka oli ollut kahden eri oppilaitoksen
alueella, molemmille oli omat sähköt, luokkaan oli sitten
otettu sähköt molemmista keskuksista sen kummemmin
ajattelematta. Ratkaisu oli nippu roikkia ja roudarinteippiä
"väärien" pistorasioiden päälle "tilapäiskorjauksena"..

Aikoinaan törmäsin useampaan kertaan uskomattomiin
viritelmiin, mutta tuo on "maalenkkienkka". En muista
enää edes kaupunkia, missä tuo tapahtui. (Saattoi olla sama
koulu, jonka toinen pää oli eri telealueella, siis toinen oli
09- suunta, toinen 03 tms, tiedä sitten, tuliko sähkötkin
eri firmojen verkoista...)

[JukkaK]

Moi,

<***@supertel.fi> wrote in message
news:***@z34g2000cwc.googlegroups.com...

>pitää olla paljon alta ohmin, kun mittaa keskuksen maihin,
>vesijohtoon ja naapurirasiaan tai tiskipöytään..)

Mitenkäs ne muuten nykytaloissa nuo tiskipöytien maapotentiaalit, kun
vesijohdot ja viemärit on muovia :-)


JukkaK

[n***@supertel.fi]

Potentiaalit on sitten turvallisia, vaikka maadoitus olisi vähän
heikko:-).

Pitääkin piruuttaan mittailla, onko oma tiskipöytä maissa kiinni,
saattaa jopa olla, kun vieressä on astianpesukone ja uuni, kalusteissa
on teräsosaa aika paljon, voivat olla vahingossakin kiinni maissa.

En tiedä, vaaditaanko sähkömääräyksissä maadottamaan
tiskipöytä. Ennen vanhaan se maadottui, kun putket oli kuparia.
Nytkin ehkä mun pöytä on maadoitettu, jos tiskikoneen
suojaventtiilin kuori on maadoitettu, sen kun on sähköisesti kiinni
hanassa, joka on taas kiinni tiskipöydässä.

[Matti]

Aikoinaan törmäsin useampaan kertaan uskomattomiin
viritelmiin, mutta tuo on "maalenkkienkka". En muista
enää edes kaupunkia, missä tuo tapahtui. (Saattoi olla sama
koulu, jonka toinen pää oli eri telealueella, siis toinen oli
09- suunta, toinen 03 tms, tiedä sitten, tuliko sähkötkin
eri firmojen verkoista...)

Mä oli hamassa nuoruudessa -60 luvun alussa rakentamassa valaistuslinjoja
suurehkossa tekstiilitehtaassa.Tuli sitte ihan piirustusten mukaan tehtyä
sellainenkin että hirmupitkä valaisin kisko johon sähkö tuli 1 vaiheisena ja
nollattiin jompilla joka valaisimessa runkoon.Hyvinhän se toimi kunnes
eräänä iltana yläpuolella kulkeva kaapelihylly syttyi palamaan,onneksi oli
vpk:n kaveri iltavuorossa ja osasi sammuttaa palon nopeasti.Kun asiaa
tutkittiin niin todettiin että kaapelihyllyn ja valaisinten ripustuskiskon
välillä oli n 6voltin potentiaaliero kai tuon yksivaihelinjan nollan
jännitehäviöstä johtuvaa.Valaisin linjan rupustuskisko oli tehtaan
kattopalkissa n 4 metrin vaijerilla ja suht kiinni kaapelihyllyn reunassa
,jokin liike sai sitten hetkelisen kosketuksen ja kosketuskohdassa kipinöi
tuo potentiaalieron jännite ja sytytti hyllyllä olevan pölykerroksen.Että
tarpeen se virraton suojajohtokin on.

[J.P]

"J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:QGpLf.3989$***@reader1.news.jippii.net...
>>
>
> No eipä taida olla syyt nopeanpoiskytkennän vaatimukseen tiedossa täällä
> kellään "PAP-asentajalla" vaikka "nospam" jotain kertookin
> paloturvallisuus puolesta asiassa joka ei ole kumminkaan se tärkein syy
> vaan kyse on siitä että jos pitkän johdon päässä tapahtuu esim
> eristevika jonkin laitteen runkoon niin kosketeltavien maadoitettujen
> osien jännite saattaa nousta hengenvaaralliseksi. Määräykset täyttävissä
> asennuksissa sulake palaisi nopeasti ( olikohan ne ajat 0,4 ja 5s
> ..pistorasiat - kiinteät asennukset... ) mutta jos sitä virtaa ei ole
> tarpeeksi niin sulake ei pala tarpeeksi nopeasti tai sitten ollenkaan...


Esim täällä olis asiasta jotain

http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/teksti/luku7.html

Ja lähinnä kohta 7.4.3 Kosketusjännitesuojaus.

Ja selitettäkööt vielä että tuo sulakkeen palamisnopeus riippu siitä
virrasta hyvin paljon esim tulppasulake palaa jollain 1,5 kertaisella
virralla vasta ehkä tunnissa ja 2,5 kertaisella muutamassa sekunnissa.

[JukkaK]

Moi,

"J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:eE_Lf.4461$***@reader1.news.jippii.net...
>
> Ja selitettäkööt vielä että tuo sulakkeen palamisnopeus riippu siitä
> virrasta hyvin paljon esim tulppasulake palaa jollain 1,5 kertaisella
> virralla vasta ehkä tunnissa

Omakohtaisen kokemuksen perusteella väittäisin, että 10A sulake paukahtaa n.
17A virralla jossain 0,5-12h välimaastossa ;-)

JukkaK

[Vesa]

"J.P" <***@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:_v1Lf.2965$***@reader1.news.jippii.net...

> Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
> että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen päivystäjä
> ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.

Olivathan ne aiemmassa talossa kylmällä vintillä siistissä sinetöidyssä
rasiassa kunnes pakkasella piti pari kertaa kärähtänyt pääsulake vaihtaa.
Saas nähdä milloin tulevat sähkölaitokselta toteamaan että kas,
sulakekotelossa ei olekaan sinettejä paikallaan.

-VJ-

[Jukka Marin]

On 2006-02-22, Vesa <***@kastema.to> wrote:
> Olivathan ne aiemmassa talossa kylmällä vintillä siistissä sinetöidyssä
> rasiassa kunnes pakkasella piti pari kertaa kärähtänyt pääsulake vaihtaa.
> Saas nähdä milloin tulevat sähkölaitokselta toteamaan että kas,
> sulakekotelossa ei olekaan sinettejä paikallaan.

Olisi varmaan kuulunut tilata sähkölaitoksen mies sinetöimään loota
uudelleen. Nythän ne voi keksiä, että kulutuksesi on ollut normaalia
pienempi - ahaa, sinähän olet ottanut virtaa suoraan pääsulakkeiden
pohjista ohi mittauksen. Laitetaanpa arviolaskutuksena 10 vuoden ajalta
vaikkapa 50000 kwh/vuosi :-)

-jm

[Tommi Jauhiainen]

In article <dtjj5g$jif$***@phys-news4.kolumbus.fi>,
Lu-lu <***@kolumbus.fi> wrote:
>"JukkaK" <***@pcuf.fi> kirjoitti viestissä
>news:dti9sd$lps$***@phys-news4.kolumbus.fi...
>> > Onko jollain laitoksella pääsulakkeet sinetöity kun yleinen käytäntö on
>> > että ne ovat kuluttajan omalla vastuulla ja jos esim laitoksen
>päivystäjä
>> > ne tulee vaihtamaan niin tulee aikamoinen laskukin.
>>
>> Meillä ne pääsulakkeet on ainakin kadun varren tolpassa, joten
>hämmästyttää
>> jos ne mun vastuulla on. Varmasti en lähde itse sinne tolppaan kiikkumaan.
>
>sun "vastuullasi" on huolehtia, ettei mikään niistä pääsulakkeista poksahda
>sillä jos poksahtaa, niin energialaistoksen päivystäjä käy sen vaihtamassa
>- ja sä saat maksettavaksesi 50 euron "palvelu"laskun

Mulla kärtzäs entisessä talossa ukkosella sähkökaapista sinetin takaa
sulake joka hoiteli aikasähkön kytkentää ja kun soittelin sähköyhtiöön
niin setä sanoi että murra sinetti ja vaihda sulake itse, ei me viitsitä
sen takia tulla. kertoi että sinetöivät uudestaan myöhemmin, yli vuosi
meni enneku uus sinetti tuli.



--
Tommi Jauhiainen - "Vuoden asiakirjoittaja!": Suuri nettitutkimus 2004

[Fakiiri Kronblom]

>
>>> Olet asentamassa uutta pistorasiaa niin että aiot jatkaa asennusta
>>> vanhalta jakorasialta Kyseessä on 2,5 mm2 MMJ ja keskuksen sulakkeena
>>> on
>>> 16A gG, matkaa keskukselta jakorasialle 25m johdossa mitattuna ja
>>> oikosulkuvirta keskuksella on 146A Monenko metrin päähän enimmillään
>>> saat
>>> johdossa mitattuna pistorasian asentaa jakorasialta?
>>
>
>> Sanotaan nyt vaikka että 6 metrin päähän. Jos kyseisen vaiheen 16A
>> sulake alkaisikin paukkua aina kun liitän pistorasiaan 3500 W
>>
>
> Sanotaan ensin että väärä vastaus mutta odotellaan jos joku muu osaisi
> vastata oikein...
>
Kaava 2.5*(230/107-230/146-(0.0175*25*2/2.5))/(0.0175*2) antaa tulokseksi 16
metriä.

Osuiko oikeaan?

[J.P]

"Fakiiri Kronblom" <***@microsoft.com> kirjoitti
viestissä:qZhLf.110$***@read3.inet.fi...
>
>>
>>>> Olet asentamassa uutta pistorasiaa niin että aiot jatkaa asennusta
>>>> vanhalta jakorasialta Kyseessä on 2,5 mm2 MMJ ja keskuksen
>>>> sulakkeena
>>>> on
>>>> 16A gG, matkaa keskukselta jakorasialle 25m johdossa mitattuna ja
>>>> oikosulkuvirta keskuksella on 146A Monenko metrin päähän enimmillään
>>>> saat
>>>> johdossa mitattuna pistorasian asentaa jakorasialta?
>>>
>>
>>> Sanotaan nyt vaikka että 6 metrin päähän. Jos kyseisen vaiheen 16A
>>> sulake alkaisikin paukkua aina kun liitän pistorasiaan 3500 W
>>>
>>
>> Sanotaan ensin että väärä vastaus mutta odotellaan jos joku muu osaisi
>> vastata oikein...
>>
> Kaava 2.5*(230/107-230/146-(0.0175*25*2/2.5))/(0.0175*2) antaa
> tulokseksi 16 metriä.
>
> Osuiko oikeaan?
>
>

Ei vaan oikeaksi vastaukseksi annetaan kokonaismatkana 28m eli 3 metrillä
sais ryhmää jatkaa. Tuohon mitoitukseen löytyy taulukoita ja tässä oli
yksi linkki sivulle mistä löytyy imuroitava exel taulukko mitoitukseen:

http://www.sicom.fi/~ristom/

Sitten vois sanoa että "oikeilla" asentajilla on oltava käytettävissä
asennustesteri jolla voi tarkastaa oikosulkuvirran siltä asennetulta
pistorasialta ja verrata arvoa taulukkoon jossa kerrotaan pienin sallittu
mitattu arvo. Samoin testereillä saa mitattua vikavirtasuojakytkimen
toiminta-arvot.

Toivottavasti tässä on nyt tullut vähän ajattelemisen aihetta niille jotka
väittää että asennuksia voi tehdä kuka vaan mitään ajatttelematta.

[Fakiiri Kronblom]

>
> Olet asentamassa uutta pistorasiaa niin että aiot jatkaa asennusta
> vanhalta jakorasialta Kyseessä on 2,5 mm2 MMJ ja keskuksen sulakkeena on
> 16A gG, matkaa keskukselta jakorasialle 25m johdossa mitattuna ja
> oikosulkuvirta keskuksella on 146A Monenko metrin päähän enimmillään saat
> johdossa mitattuna pistorasian asentaa jakorasialta?
>

Kerro nyt se vastaus, kun täällä näyttää olevan aika hiljaista näitten 20
vuotta pistorasioita asennelleiden keskuudessa.

Toivottavasti näillä piraattiasentajilla on edes oikea suko-testeri, eikä
mikään kopukynä.

Tuskinpa ovat oikeata asennustesteriä koskaan nähneetkään.

[Jaska]

Fakiiri Kronblom wrote:
>
> Tuskinpa ovat oikeata asennustesteriä koskaan nähneetkään.

Tietenkään ei ole, kun Bilteman kassalla hyvin tietävän tuntuinen
kassarouva neuvoi että ota vaan tosta noi kaksi pistorasiaa ja nippu
tota MMJ:tä mukaan. Ja siitä viereisestä hyllystä 3 euron kopukynä, niin
kyllä sille vaihejohdon paikallistaa ja saa kamat kytkettyä.

"Biltema Is Your House Electrician Expert"

> Toivottavasti näillä piraattiasentajilla on edes oikea suko-testeri, eikä
> mikään kopukynä.

Tähän asiaan kassarouva sanoi että voin jatkossakin luottamuksellisesti
kääntyä heidän puoleensa kaikissa sähköasennusalan kysymyksissäni. Ja
tarvittaessa ottavat itse muutenkin taas yhteyttä, uuden vuosiesitteensä
muodossa. Siis jos maailma muuttuu sellaiseksi että kotiasentajakin
alkaa tarviamaan sukotestereitä ja oskilloskooppia
pistorasia-asennuksissaan, niin kassarouva sanoi että heidän laajoista
valikoimistaan ne molemmat tulevat silloin myös löytymään.
-jaska

[Vesa]

"Fakiiri Kronblom" <***@microsoft.com> kirjoitti
viestissä:JreLf.44$***@read3.inet.fi...
> Toivottavasti näillä piraattiasentajilla on edes oikea suko-testeri, eikä
> mikään kopukynä.

Kyllä on. Sellaisen hankittuani kävin talon pistorasiat läpi. Keittiön 8:sta
maadoitetusta pistorasiasta kolme toimi oikein, viidessä olivat
maadoitusliuskat kokonaan kytkemättä. Sitten oikea sähkömies kävi
laittamassa niihin viiteen venäläisen nollauksen joka kolmessa jo oli
aiemmin (50-luvulla?) tehtykin.

-VJ-

[Petteri]

>> Toivottavasti näillä piraattiasentajilla on edes oikea suko-testeri, eikä
>> mikään kopukynä.
>
> Kyllä on. Sellaisen hankittuani kävin talon pistorasiat läpi. Keittiön
> 8:sta maadoitetusta pistorasiasta kolme toimi oikein, viidessä olivat
> maadoitusliuskat kokonaan kytkemättä. Sitten oikea sähkömies kävi
> laittamassa niihin viiteen venäläisen nollauksen joka kolmessa jo oli
> aiemmin (50-luvulla?) tehtykin.

Eihän mikään niistä 8:sta pistorasiasta ole ketjutettu, eli johto menee
pistorasialta toiselle. Silloin tuo nollaus ( ihan suomalainen sellainen )
ei ole sallittua.
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=333

[Lu-lu]

"Petteri" <***@elperi.fi> kirjoitti viestissä
news:AuwMf.8$***@read3.inet.fi...

> http://www.sahkoturva.info/index.php?id=333 ohjeet kertovat että:

""
Pistorasioiden muuttaminen maadoitetuiksi
Kun maadoittamaton pistorasia muutetaan maadoitetuksi, rasialle tuleva
vaihejohdin ja nollajohdin kytketään tavanomaisiin liittimiinsä.
Nollajohtimen liittimeltä vedetään johdonpätkä suojakoskettimien liittimeen,
eli tehdään ns nollaus. Valmis asennus tarkistetaan koetuskynällä.
Tätä asennusta ei voi tehdä, jos pistorasialta lähtee johto eteenpäin esim.
seuraavalle pistorasialle, koska nollajohtimen liittimellä ei ole paikkaa
nollaavalle johdonpätkälle. Apuna on käytettävä esim uutta jakorasiaa.

Yksinkertainen valopiste
Asennus voidaan tehdä myös siten, että viedään ensin johto kytkimelle
ja sitten edelleen valaisimelle. Kytkimessä pitää tällöin olla liittimet
tulevalle
ja lähtevälle nollajohtimelle ja maadoitetussa asennuksessa myös tulevalle
ja lähtevälle suojajohtimelle. Kytkin toimii tällöin eräänlaisena
jakorasiana
näille johtimille, eli kytkimen muun toiminnan kanssa näillä johtimilla
ei ole tekemistä.
""


Noin siis ohjeissa. Ja sitten pari kommenttia noihin ohjeisiin:


1)
JOS kerran nollajohtimen liittimellä ei ole paikkaa "seuraavalle"
johdonpätkälle, niin kuinka se nollauskaan muka on silloin
mahdollista (kun muka ei oo' edes sitä yhtäkään paikkaa).
Mutta JOS se (yksikään) paikka siinä nyt kuitenkin edes on, niin
voihan sille seuraavalle pistorasialle vetää sen saman johtimen, jolla
tekee nollauksen: Siis vain yksi - katkeamaton - sininen johdin:
lähtö ekan rasian maadotusruuvilta -> ekan rasian nollaruuville
(tältä pätkältä voi kuoria cuparin päältä eristeen kokonaan pois
ja tilalle voi panna vaikka keltavihreän kutistesukan niin että
vain ruuvien kohdat cuparista jäävät eristämättä) -> ja siitä
edelleen (sinisellä eristeellä) sen tokan rasian nollaruuvin alle.
Jättää vaan katkaisteessaan johtimen sen verran pitemmäksi, että
onnistuu.

2)
Valokytkimessä ei tarvitse olla yhtään liitintä (liittimiä) tuleville
ja lähteville nolla- eikä suojajohtimille, sillä nuo molemmat johtimet
voidaan helposti viedä kytkinrasian läpi (kautta) valaisimelle myös
katkaisemattakin (jolloin mainitut ruuvit ovat tarpeettomia).

[Petteri]

> Nollajohtimen liittimeltä vedetään johdonpätkä suojakoskettimien
> liittimeen,
> eli tehdään ns nollaus. Valmis asennus tarkistetaan koetuskynällä.
> Tätä asennusta ei voi tehdä, jos pistorasialta lähtee johto eteenpäin
> esim.
> seuraavalle pistorasialle, koska nollajohtimen liittimellä ei ole paikkaa
> nollaavalle johdonpätkälle. Apuna on käytettävä esim uutta jakorasiaa.

> 1)
> JOS kerran nollajohtimen liittimellä ei ole paikkaa "seuraavalle"
> johdonpätkälle, niin kuinka se nollauskaan muka on silloin
> mahdollista (kun muka ei oo' edes sitä yhtäkään paikkaa).
> Mutta JOS se (yksikään) paikka siinä nyt kuitenkin edes on, niin
> voihan sille seuraavalle pistorasialle vetää sen saman johtimen, jolla
> tekee nollauksen: Siis vain yksi - katkeamaton - sininen johdin:

Siksi että saman ruuvin alle saa liittää vain kaksi johdinta.
Ja nollajohdin on liitettävä nollajohtimeen, ei siihen nollauksen kautta
syntyneeseen maadoitukseen.

[Lu-lu]

"Petteri" <***@elperi.fi> kirjoitti viestissä
news:spxMf.21$***@read3.inet.fi...
> > Nollajohtimen liittimeltä vedetään johdonpätkä suojakoskettimien
> > liittimeen,
> > eli tehdään ns nollaus. Valmis asennus tarkistetaan koetuskynällä.
> > Tätä asennusta ei voi tehdä, jos pistorasialta lähtee johto eteenpäin
> > esim.
> > seuraavalle pistorasialle, koska nollajohtimen liittimellä ei ole
paikkaa
> > nollaavalle johdonpätkälle. Apuna on käytettävä esim uutta jakorasiaa.
>
> > 1)
> > JOS kerran nollajohtimen liittimellä ei ole paikkaa "seuraavalle"
> > johdonpätkälle, niin kuinka se nollauskaan muka on silloin
> > mahdollista (kun muka ei oo' edes sitä yhtäkään paikkaa).
> > Mutta JOS se (yksikään) paikka siinä nyt kuitenkin edes on, niin
> > voihan sille seuraavalle pistorasialle vetää sen saman johtimen, jolla
> > tekee nollauksen: Siis vain yksi - katkeamaton - sininen johdin:
>
> Siksi että saman ruuvin alle saa liittää vain kaksi johdinta.
> Ja nollajohdin on liitettävä nollajohtimeen, ei siihen nollauksen kautta
> syntyneeseen maadoitukseen.



no juuri siihen olettamuksenhan tuo "kytkentä" perustuukin, eli että
yhden ruuvin alle SAA liittää kaksi (2) johdinta (... ja se riittää)

se
ensimmäinen (sininen) johdin on se, jolla nolla tuodaan s-keskukselta
pistorasialle, ja sen johtimen PÄÄ liitetään sen yhden (nolla)ruuvin alle

ja se
toinen johdin on se, jolla se nolla viedään eteenpäin,
sinne seuraavalle pistorasialle, MUTTA
tämän (sinisen) johtimen PÄÄtä ei liitetäkään mainitun ruuvin alle, vaan
johtimen pää kuoritaan eristeettömäksi 50mm matkalta ja liitetään mainitun
(yhden) nollaruuvin alle 50mm etäisyydeltään päästään (=hännästään)
ja se loppuhäntä viedään ja kiinnitetään sen saman pistorasian
maadoitusruuvin alle

silloinhan tuon nollaruuvin alla on vain kaksi johdinta
ja nollajohdinkin jatkuu siltä pistorasialta eteenpäin
(sinne seuraavalle rasialle) juuri niin kuin sen kuuluukin

eikä sitä eteenpäin menevää nollajohdinta ole suinkaan
maadoitusruuvin "kautta" jatkettu
vaan maadoitus(=nollaus)johtimena käytetty nollajohtimen häntä
lähtee saman (nolla)ruuvin alta juuri päinvastaiseen suuntaan

heh - heh
tee-se-itte

[Petteri]

> silloinhan tuon nollaruuvin alla on vain kaksi johdinta
> ja nollajohdinkin jatkuu siltä pistorasialta eteenpäin
> (sinne seuraavalle rasialle) juuri niin kuin sen kuuluukin
> eikä sitä eteenpäin menevää nollajohdinta ole suinkaan
> maadoitusruuvin "kautta" jatkettu
> vaan maadoitus(=nollaus)johtimena käytetty nollajohtimen häntä
> lähtee saman (nolla)ruuvin alta juuri päinvastaiseen suuntaan
> tee-se-itte

Olet oikeassa teknisesti ottaen, mutta,
a) määräyksissä kielletään ketjuttamaan nollatulta kojerasialta
b) nykyisissä kalusteissa ei ole ruuveja vaan johtimet painetaan
jousiliittimeen

[J.P]

"Lu-lu" <***@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dtuanb$j67$***@phys-news4.kolumbus.fi...
>
>
> no juuri siihen olettamuksenhan tuo "kytkentä" perustuukin, eli että
> yhden ruuvin alle SAA liittää kaksi (2) johdinta (... ja se riittää)
>
> se
> ensimmäinen (sininen) johdin on se, jolla nolla tuodaan s-keskukselta
> pistorasialle, ja sen johtimen PÄÄ liitetään sen yhden (nolla)ruuvin
> alle
>
> ja se
> toinen johdin on se, jolla se nolla viedään eteenpäin,
> sinne seuraavalle pistorasialle, MUTTA
> tämän (sinisen) johtimen PÄÄtä ei liitetäkään mainitun ruuvin alle, vaan
> johtimen pää kuoritaan eristeettömäksi 50mm matkalta ja liitetään
> mainitun
> (yhden) nollaruuvin alle 50mm etäisyydeltään päästään (=hännästään)
> ja se loppuhäntä viedään ja kiinnitetään sen saman pistorasian
> maadoitusruuvin alle
>
> silloinhan tuon nollaruuvin alla on vain kaksi johdinta
> ja nollajohdinkin jatkuu siltä pistorasialta eteenpäin
> (sinne seuraavalle rasialle) juuri niin kuin sen kuuluukin
>
> eikä sitä eteenpäin menevää nollajohdinta ole suinkaan
> maadoitusruuvin "kautta" jatkettu
> vaan maadoitus(=nollaus)johtimena käytetty nollajohtimen häntä
> lähtee saman (nolla)ruuvin alta juuri päinvastaiseen suuntaan
>
> heh - heh
> tee-se-itte

Itse asiassa tämä juju oli aikoinaan erikseen kielletty eli se laskettiin
3:si johdonpääksi. Tästä päästään sitten oikeastaan aika mielenkiintoiseen
määräysten tulkinta kysymykseen:
Elikkä nykyään on sallittua käyttää kojerasiaa jakorasiana jolloin voi
tehdä niin että jos rasiassa on tilaa niin asennetaan kojeen alle
irtoliittimet joista tuodaan pätkät tälle kojeelle eli esim pistorasialle
ja näiltä samoilta irtoliittimiltä jatketaan eteenpäin. Mutta että saako
kyseessä olevissa tapauksissa tehdä näin onkin sitten eri asia kun taitaa
olla sanamuoto noiden vanhojen asennusten muutostöiden määräyksissä olla
että asennuksia voidaan korjata ja lisäillä senaikaisten määräysten mukaan
milloin asennukset on tehty -niin nyt onkin vaan se ongelma että
senaikaiset määräykset kielsi jakorasiassa irtoliittimet

[Lu-lu]

"Jaska" <***@nomail.com> kirjoitti viestissä
news:***@nomail.com...
> Yritän aina tehdä kaikki liitokset ja yliviennit ym. vimpan päälle
> hyvin. Haen aina 0-johtimen kohdalleen ...


hyvä niin, jotta
sähkö osaa palata 0-johdinta pitkin takaisin sinne
mistä se on tullutkin: kotiinsa YDINvoimalaitokselle ...

jos 0-johdin puuttuu, niin sen kyllä hokaa
ellei ole "sini-musta"-värisokee



isänmaalliset "sini-mustat"

[P. Kärhä]

"Tuukka L." <***@invalid> wrote in message
news:_S1Kf.274$***@read3.inet.fi...
> Jos sähkäreitä ei saa pikkuhommiin, niin kuka noita pienerinä myytäviä
> tarvikkeita ostaa muut kuin ei-sähkärit ja ennenkaikkea, kuka ne ostetut
> tarvikkeet asentaa, jos ei ihmiset itse? Ottaen huomioon kuinka paljon

Kansan koulutustaso nousee kaiken aikaa, ja aika monella on esim.
sähköpuolen insinöörin tai DI:n koulutus. Näillä papereilla ja yhden vuoden
työkokemuksella saa tehdä omaan ja lähisukulaisen taloon sähkötyöt.
Asennuksesta tehdään itse käyttöönottotarkastuspöytäkirjat mittauksineen, ja
sitten paikalle kutsutaan varmennustarkastaja. Vähäpätöisissä asennustöissä
(joita mielestäni esim. parin pistorasian asennus on) ei
varmennustarkastusta vaadita. Tämä saattaisi selittää osan. Tosin tämä ei
selitä sitä, miksi kukaan ostaisi rautakaupasta sähkötarvikkeita, kun ne
ovat ylihintaisia ja valikoimat on tosi surkeat.

Tuosta alkuperäisestä aiheesta muuten, mahtaako vessan katossa olla
jakorasia, vai tuleeko syöttö suoraan kojerasialle? Jos katossa on
jakorasia, niin paneloinnin voisi purkaa, jolloin katon sisällä saisi MMJ:n
oikealle paikalle seinälle. Sitten seinän yläosaan poralla reikä, josta
piuha seinään, ja sinne alas sellainen päältä asennettava remonttirasia.
Sattaisi onnistua siististikin, jos ei seinässä ole villoja. Tämä kannattaa
tarkistaa, koska vessan seinät yleensä villoitetaan. Samassa yhteydessä
voisi asentaa keskukseen vikavirtasuojan, niin ei tarvitse senkään takia
yöuniaan menettää.

Tarvitaanko muuten nykyään vikavirtasuojat kaikkiin tiloihin, joissa on
johtavat lattiat? Meinaan kun aloin jossain vaiheessa ihmetellä, kun meillä
menee yhdestä rymästä puoli taloa pimeäksi. Hetken asiaa pähkäiltyäni
totesin, että siinä ryhmässä on kutakuinkin kaikki alakerran valaistukset,
jotka ovat huoneissa, joissa lattiat on laatoitettu. Ja siinä ryhmässä siis
on vikavirtasuoja.

Kun nyt sähköt tuli puheeksi, niin osaisiko joku ottaa kantaa seuraavaan:
Yläkertaani tulee pieni laatoitettu kylppäri, jossa on lattialämmitys,
valaistusryhmä jossa kaksi pistorasiaa, ja poreammevaraus. Tarvitseeko
noihin kaikkiin vikavirtasuojan? Valaistukseen ainakin, mutta entä poreamme
ja lattialämmitys? Ja jos tarttee, niin miten monta niitä tarvitsee? Vedänkö
homman kolmelle sulakkeelle, joissa kaikissa on vikavirtasuojat, vai kaikki
yhteen, vai poreamme ja valaistus yhteen ja lämmitys erikseen?

Peté

[Jaska]

"P. Kärhä" wrote:
>
>
> Kansan koulutustaso nousee kaiken aikaa, ja aika monella on esim.
> sähköpuolen insinöörin tai DI:n koulutus. Näillä papereilla ja yhden vuoden
> työkokemuksella saa tehdä omaan ja lähisukulaisen taloon sähkötyöt.

Jos noitä säädöksiä ihan tarkalleen lukee, niin sen DI/inssi/teknikko
-koulutus vahvavirta-alalta (vaatimuksena vähintään 30 opintoviikkoa
vahvavirta-alalta) yksinään riittää ja mitään työkokemusta ei tarvita.
Mikäli se sähköalan tutkinto taas on muualta kuin vahvavirta-alalta
(elektroniikka tms.), niin mikä tahansa yleistyökokemus ei riitä, vaan
pitää olla nimenomaan koulutuksen päälle hankkinut "yhden vuoden
vahvavirtasähköasennustöihin perehdyttävää työkokemusta."
http://www.seti.fi/Henkilopatevuus/henkilopatevyys.htm

Yllä mainitun linkin pätevyysvaatimukset ovat sinällään aika tyhjän
päällä, kun kenties 20..40 vuotta sitten suoritettu pelkästään
koulunpenkillä istuen saatu tutkinto muka riittäisi koko loppuelämän
ajaksi. Siis ilman että olisi ikinä asenustyökaluja edes nähnytkään, ja
vailla kokemusta ainoankaan johtimen kuorimisesta ja sen pitävästä
sähköliittämisestä, tai läpivientien teosta tms. Ja tietenkin ilman
mitään vanhentuneiden tietojen päivittämistä nykytasoa ja -tekniikkaa ja
säädöksiä vastaavaksi jne.

> Tarvitseeko noihin kaikkiin vikavirtasuojan? Valaistukseen ainakin, mutta entä
> poreamme ja lattialämmitys? Ja jos tarttee, niin miten monta niitä
> tarvitsee? Vedänkö homman kolmelle sulakkeelle, joissa kaikissa on
> vikavirtasuojat, vai kaikki yhteen, vai poreamme ja valaistus yhteen ja
> lämmitys erikseen?

Tiedä sitten kuulutko itse tuohon sähköalan korkeakoulutettujen
ryhmään... mutta noista kysymyksistä näkee heti että vahvavirtapuolen
sähköasennusalan käytännön työkokemusta tuskin juuri löytyy:)
Puhumattakaan että olisi tiedossa että mitä kirjallisuutta lukemalla se
aikoinaan päteväksi katsottu kotiasentaja osaisi tietonsa päivittää ja
aukkokohdat paikata.

Itse vailla vahvavirta-alan tai elektroniikka-alan koulutustam hyvin
samanlaisia detaljisia asennuskysymyksiä itselläkin nousee tämän tästä
esiin. Kumpikin met näköjään jatketaan vaan asentelujen tekemistä,
perinteisellä itsepäättelyn, muilta kyselemisen ja mutu-tuntuman
periaatteella.

Ainakin itselle tulisi nykytilaan verrattuna huomattavasti
luottavaisempi olo, jos olisi jonkinlainen edellä ehdottamani kaltainen
määräaikainen (10 vuotta) "pistorasia-asentajan" turvallisuus- ja
kelpoisuustutkinto takataskussa. Jos ei vahvavirran kanssa duunissaan
toimi, niin samanlainen asennustöiden ja turvallisuusasioiden päivitys
olisi paikallan niillekin jotka ovat joskus vuonna yks ja kaks
suorittaneet elektroniikan tai sähkövoimatekniikan tutkintoja.
-jaska

[JukkaK]

Moi,

"Jaska" <***@nomail.com> wrote in message
news:***@nomail.com...
>
> Jos noitä säädöksiä ihan tarkalleen lukee, niin sen DI/inssi/teknikko
> -koulutus vahvavirta-alalta (vaatimuksena vähintään 30 opintoviikkoa
> vahvavirta-alalta) yksinään riittää ja mitään työkokemusta ei tarvita.
> Mikäli se sähköalan tutkinto taas on muualta kuin vahvavirta-alalta
> (elektroniikka tms.), niin mikä tahansa yleistyökokemus ei riitä, vaan
> pitää olla nimenomaan koulutuksen päälle hankkinut "yhden vuoden
> vahvavirtasähköasennustöihin perehdyttävää työkokemusta."
> http://www.seti.fi/Henkilopatevuus/henkilopatevyys.htm

Asiasta on ollut jo aiemminkin paljon puhetta, mutta yritäpä etsiä jostain
käsiisi laki tai säädös joka tukee seti ja sinun väitteitäsi noista
opintoviikoista ja työkokemuksista. Jos ole niin ässä, että löydät niin
kerro meillekin. Pikku ajansäästövinkkinä voin kertoa, että sellaista ei
löydy ;-)
>
> Yllä mainitun linkin pätevyysvaatimukset ovat sinällään aika tyhjän
> päällä, kun kenties 20..40 vuotta sitten suoritettu pelkästään
> koulunpenkillä istuen saatu tutkinto muka riittäisi koko loppuelämän
> ajaksi. Siis ilman että olisi ikinä asenustyökaluja edes nähnytkään, ja
> vailla kokemusta ainoankaan johtimen kuorimisesta ja sen pitävästä
> sähköliittämisestä, tai läpivientien teosta tms. Ja tietenkin ilman
> mitään vanhentuneiden tietojen päivittämistä nykytasoa ja -tekniikkaa ja
> säädöksiä vastaavaksi jne.

Minä olen tulkinnut asian, niin että lainkirjoittaja on ajatellut
opistotason ammattitutkinnon suorittaneilla olevan sen verran älliä päässä,
että ymmärtää turvanäkökohdat ja osaa selvittää tarvittavat säädökset ja
vaikka ei päivittäin piuhoja vetelekään. Muutenhan ei ole selitettävissä se
"omituisuus", että asennuksia työkseen tekevä sähköasentaja tarvii sen
erillisen kelpoisuustodistuksen.

JukkaK

[Tuukka L.]

> Minä olen tulkinnut asian, niin että lainkirjoittaja on ajatellut
> opistotason ammattitutkinnon suorittaneilla olevan sen verran älliä
> päässä, että ymmärtää turvanäkökohdat ja osaa selvittää tarvittavat
> säädökset ja vaikka ei päivittäin piuhoja vetelekään. Muutenhan ei ole
> selitettävissä se "omituisuus", että asennuksia työkseen tekevä
> sähköasentaja tarvii sen erillisen kelpoisuustodistuksen.

Taustalla voi olla raadollisempikin lähtökohta. Sähköturvallisuusmääräyksiä
ei kirjoita eduskunta vaan joku virkamies Tukesissa? Käytännössä tuo
virkamies on varmaankin korkeakoulun sähkötekniikkaa opiskellut
diplomi-insinööri. Veikkaanpa, että eräs ohjaava ajatus on se, että
amis-linjalle päätyneet joutuvat todistelemaan pätevyyttään pikkasen enemmän
kuin sähkö-DI-kollegat :-)

Ei korppi korpin silmää...

[Jaska]

JukkaK wrote:
>
> Asiasta on ollut jo aiemminkin paljon puhetta, mutta yritäpä etsiä jostain
> käsiisi laki tai säädös joka tukee seti ja sinun väitteitäsi noista
> opintoviikoista ja työkokemuksista. Jos ole niin ässä, että löydät niin
> kerro meillekin.

Täällä pykälässä 11 kyllä kerrotaan nuo samat vaatimukset kuin Tukesin
sivullakin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516

> Pikku ajansäästövinkkinä voin kertoa, että sellaista ei löydy ;-)

Ihmettelen että mistä kaikkialta oikein olet mahtanut etsiä?
Lisätarkennusta 30 opintoviikosta ja vuoden työkokemuksesta löytyy vielä
18 §:stä:

"Jos henkilöllä on 14-17 §:ssä edellytetyn sähköalan tutkinnon tai
koulutuksen sijasta muun teknisen alan tutkinto tai koulutus ja henkilö
on täydentänyt koulutustaan vähintään 30 opintoviikon sähköalan
opinnoilla, arviointilaitos voi pyynnöstä myöntää pätevyystodistuksen
rajattuna sähköalan koulutusta vastaavalle tehtäväalueelle."

> Minä olen tulkinnut asian, niin että lainkirjoittaja on ajatellut
> opistotason ammattitutkinnon suorittaneilla olevan sen verran älliä päässä,
> että ymmärtää turvanäkökohdat ja osaa selvittää tarvittavat säädökset ja
> vaikka ei päivittäin piuhoja vetelekään.

Kyseistä lakitekstiä lukemalla ei kyllä mielestäni voisi tällaista
tulkintaa tehdä oikein mitenkään.

> Muutenhan ei ole selitettävissä se "omituisuus", että asennuksia työkseen
> tekevä sähköasentaja tarvii sen erillisen kelpoisuustodistuksen.

Minusta taas tuollainen kelpoisuustodistuksen vaatiminen on aivan
paikallaan. Mutta kyllä se kelpoisuustodistus pitäisi samalla tavalla
vaatia myös niiltä teoriakoulun penkkiä hinkanneiltakin. Piuhoittaminen
ja sähköasennuksen käytännön tekeminen on hiukan eri asiaa kuin vain
katsoa kirjan kuvia ja lukea selostustekstiä. Joku jo vihjaisi että
näitä säädöksiä aikanaan laatinut hemmo itse lienee ollut joku sähköalan
dippa tai lisuri. Ja niinpä tällainen arkijärjellä ajatellen järjetön ja
epätasapainoinen lopputulema ja kotiinpäin veto siitä sitten on
paperille kirjattu.

Mutta kun noita sähköasennuksen lakeja ja tulkintoja nyt katselin
pidempäänkin, niin oikeastaan voisi vetää sellaisen lopputuloksen, että
melkein kuka tahansa saa loppujen lopuksi tehdä sähkötöitä. Edellyttäen
että:

a) Ko. henkilö on sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt:
"Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen
sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516

b) Joku henkilö jolla on Sähköpätevyys 1, 2 tai 3 tasoiset oikeudet
tulee tarkastamaan ja hyväksymään nuo tehdyt sähkötyöt.

. . .
Aika sekavaa tämä kaiken kaikkiaan kyllä on. Hyvin monessa paikassa
esim. viitataan KTM:n tällaiseen päätökseen: "KTMp (517/1996) 4 §"
Mutta mistään päin nettiä kyseistä dokumenttia ei tunnu tällä hetkellä
löytyvän.
-jaska

[JukkaK]

Moi,

"Jaska" <***@nomail.com> kirjoitti
viestissä:***@nomail.com...
>
> Täällä pykälässä 11 kyllä kerrotaan nuo samat vaatimukset kuin Tukesin
> sivullakin:
> http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516

Niin kerrotaan, eikä hommassa ole mitään epäselvää.

> Ihmettelen että mistä kaikkialta oikein olet mahtanut etsiä?

Samat on lähteet, Finlex ja Tukesin sivut.

> "Jos henkilöllä on 14-17 §:ssä edellytetyn sähköalan tutkinnon tai
> koulutuksen sijasta muun teknisen alan tutkinto tai koulutus ja henkilö
> on täydentänyt koulutustaan vähintään 30 opintoviikon sähköalan
> opinnoilla, arviointilaitos voi pyynnöstä myöntää pätevyystodistuksen
> rajattuna sähköalan koulutusta vastaavalle tehtäväalueelle."

Löydätkö tuosta jostain sen maininnan vahvavirta-alasta, joka on
"lipsahtanut" Tukesin tekstiin?

> Kyseistä lakitekstiä lukemalla ei kyllä mielestäni voisi tällaista
> tulkintaa tehdä oikein mitenkään.

No siellä kuitenkin on erittäin selvästi sanottu että sähköalan asentajien
pitää kelpoisuustodistus omiin "kotiasennuksiin" hakea ja teknikosta
ylöspäin ei tartte, jolloin heidät tulkitaan automaattisesti kelvollisiksi
syystä tai toisesta.

> näitä säädöksiä aikanaan laatinut hemmo itse lienee ollut joku sähköalan
> dippa tai lisuri. Ja niinpä tällainen arkijärjellä ajatellen järjetön ja
> epätasapainoinen lopputulema ja kotiinpäin veto siitä sitten on
> paperille kirjattu.

En oikein usko tuohon, koska jos olisi kyseessä vain korkeakoulutettujen
kotiinpäin veto, niin miksi kuitenkin asentajille on sitten laitettu tuo
kelpoisuusvaatimus erikseen? Ja miksi raja on juuri asentajan ja teknikon
välissä, eikä esim. inssin ja DI:n välissä jos se lain kirjoittaja oli DI?
Vai oliko lainsäätäjä porukassa kavereita teknikosta tohtoriin? Veikkaan
syyn olevan kuitenkin siinä, että perinteisesti teknikkotaso oli ensimmäinen
"työnjohdollinen" ja "vastuullinen" taso, jonka oletetaan ymmärtävän miten
asia pitää tehdä.

> Mutta kun noita sähköasennuksen lakeja ja tulkintoja nyt katselin
> pidempäänkin, niin oikeastaan voisi vetää sellaisen lopputuloksen, että
> melkein kuka tahansa saa loppujen lopuksi tehdä sähkötöitä. Edellyttäen
> että:

Alat päästä asian ytimeen ;-) Käytännön ongelma taitaa olla löytää niitä
päteviä henkilöitä, jotka suostuu hyväksymään "perehtyneen" maallikon
tekemiä asennuksia.

> esim. viitataan KTM:n tällaiseen päätökseen: "KTMp (517/1996) 4 §"
> Mutta mistään päin nettiä kyseistä dokumenttia ei tunnu tällä hetkellä
> löytyvän.

Tuolla on http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960517

JukkaK

[Jaska]

JukkaK wrote:
>
> Löydätkö tuosta jostain sen maininnan vahvavirta-alasta, joka on
> "lipsahtanut" Tukesin tekstiin?

Käsittääkseni Tukesin noilla sanoin formuloima asiasisältö löytyy tästä:

Vaatimus ammattitaitoa edellyttävissä sähköalan töissä 11 §
----------------------------------------------------------
Sähkövoima-alan tehtävissä muun sähköalan kuin sähkövoimatekniikan
koulutuksen suorittaneilta edellytetään lisäksi vuosi sähkövoima-alaan
perehdyttävää työkokemusta tutkinnon tai koulutuksen jälkeen.

Eli mitä muuta asiaa tuossa mainittu "sähkövoimatekniikan koulutus" voi
tarkoittaa kuin nimenomaan vahvavirta-alaa? Valokuiduissahan ei juuri
'sähkövoimaa' pystytä siirtelemään.

> No siellä kuitenkin on erittäin selvästi sanottu että sähköalan asentajien
> pitää kelpoisuustodistus omiin "kotiasennuksiin" hakea ja teknikosta
> ylöspäin ei tartte, jolloin heidät tulkitaan automaattisesti kelvollisiksi
> syystä tai toisesta.

Mutta kyllä siinä niin kuitenkin lakitekstissä sanotaan että
vahvavirta-alan DI/Ins/Teknikko pitää olla. Vaikkapa metsäteknikko tai
elektroniikkainsinööri ei siis kelpoisuusehtoa täytä, ellei ole lisäksi
suorittanut "yhden vuoden vahvavirtasähköasennustöihin perehdyttävää
työkokemusta."
-jaska

[JukkaK]

Moi,

"Jaska" <***@nomail.com> kirjoitti
viestissä:***@nomail.com...
>
> Vaatimus ammattitaitoa edellyttävissä sähköalan töissä 11 §
> ----------------------------------------------------------
> Sähkövoima-alan tehtävissä muun sähköalan kuin sähkövoimatekniikan
> koulutuksen suorittaneilta edellytetään lisäksi vuosi sähkövoima-alaan
> perehdyttävää työkokemusta tutkinnon tai koulutuksen jälkeen.
>
> Eli mitä muuta asiaa tuossa mainittu "sähkövoimatekniikan koulutus" voi
> tarkoittaa kuin nimenomaan vahvavirta-alaa? Valokuiduissahan ei juuri
> 'sähkövoimaa' pystytä siirtelemään.

Huomaa, että lakiteksti puhuu sähkövoima-alan tehtävistä, joilla ei ole
mitään tekemistä pientalon sähköistämisen kanssa.
>
> Mutta kyllä siinä niin kuitenkin lakitekstissä sanotaan että
> vahvavirta-alan DI/Ins/Teknikko pitää olla.

Ei sanota pienjännitetöiden osalta joiden piiriin kiinteistöjen
sähköjärjestelmät kuuluu. Tuohon riittää lakitekstin mukaan mikä tahansa
sähköalan DI/Ins/Teknikko koulutus.

> suorittanut "yhden vuoden vahvavirtasähköasennustöihin perehdyttävää
> työkokemusta."

Eipä sekoiteta puhekielen "vahvavirta" termiä lakitekstin sähkövoima-alaan,
koska ne ovat täysin eri asioita. Tuo ns. "vahvavirta" jota töpselistä tulee
on sähkötekniikan luokittelussa ja myös lain puitteissa
pienjänniteteknologiaa piirin kuuluvaa ja voima-alan tehtävien rajana on
1000V vaihtovirtaa tai 1500V tasavirtaa. Asia on ihan selvästi lain sisään
kirjoitettuna, jos kiinnittää huomiota termien sähkövoima-ala ja sähköala
erilaiseen, täsmälliseen ja loogiseen käyttöön siellä tekstissä.
Teknologisessa mielessä asia on täysin yksiselitteinen ainakin siltä osin
että 240/400V on pienjännite.

JukkaK

[Tuukka L.]

> Jos noitä säädöksiä ihan tarkalleen lukee, niin sen DI/inssi/teknikko
> -koulutus vahvavirta-alalta (vaatimuksena vähintään 30 opintoviikkoa
> vahvavirta-alalta) yksinään riittää ja mitään työkokemusta ei tarvita.


Eräs sähköinssi (DI) väitti kerran mulle, että korkeakoulun käyneillä
sähkö-DI:llä on automaattisesti joku tietty sähköasennusluokka. Olisiko
ollut vaikka "C" (onko semmoista edes?). Kuitenkin ideana niin, että
sähköinsinööri saa itse vedellä piuhansa kotonaan tarvitsematta tilata
amiksen käynyttä paikalle. Olisihan se pikkasen nöyryyttävää käydä ensin
vuosikaupalla kouluja, ottaa opintolainaa ja sitten huomata, ettei pätevyys
muka riitä edes oman talon sähköjen vetämiseen. Paikalle pitäisi tilata joku
drop-out, joka ei aikoinaan edes lukioon päässyt.

> Ainakin itselle tulisi nykytilaan verrattuna huomattavasti
> luottavaisempi olo, jos olisi jonkinlainen edellä ehdottamani kaltainen
> määräaikainen (10 vuotta) "pistorasia-asentajan" turvallisuus- ja
> kelpoisuustutkinto takataskussa. Jos ei vahvavirran kanssa duunissaan
> toimi, niin samanlainen asennustöiden ja turvallisuusasioiden päivitys
> olisi paikallan niillekin jotka ovat joskus vuonna yks ja kaks
> suorittaneet elektroniikan tai sähkövoimatekniikan tutkintoja.
> -jaska

Viisas virkamies on päättänyt jossain, että on kansakunnan turvallisuuden
kannalta huomattavasti parempi ratkaisu, että jokainen vetelee ne sähkönsä
ihan itse salaa ja ilman ohjeita. Onnea matkaan. Epäonnistuneista
sähködarwinisteista Tukes laatii vuosittain yhteenvedon.

[Lu-lu]

"Tuukka L." <***@invalid> kirjoitti viestissä
news:8ElKf.231$***@read3.inet.fi...
> Olisihan se pikkasen nöyryyttävää käydä ensin vuosikaupalla
> kouluja, ottaa opintolainaa ja sitten huomata, ettei pätevyys
> muka riitä edes oman talon sähköjen vetämiseen. Paikalle pitäisi
> tilata joku drop-out, joka ei aikoinaan edes lukioon päässyt.


no noinhan tuo tietysti olisi, mikäli s-asennusputkeen vedettäisin
... nippu integraaliyhtälöitä

[Tuukka L.]

> no noinhan tuo tietysti olisi, mikäli s-asennusputkeen vedettäisin
> ... nippu integraaliyhtälöitä

Ei olisi vaan on.

[Lu-lu]

"P. Kärhä" <***@tkk.fi> kirjoitti viestissä
news:dtc81s$1n3$***@epityr.hut.fi...
> Kun nyt sähköt tuli puheeksi, niin osaisiko joku ottaa kantaa seuraavaan:
> Yläkertaani tulee pieni laatoitettu kylppäri, jossa on lattialämmitys,
> valaistusryhmä jossa kaksi pistorasiaa, ja poreammevaraus. Tarvitseeko
> noihin kaikkiin vikavirtasuojan? Valaistukseen ainakin, mutta entä
poreamme
> ja lattialämmitys? Ja jos tarttee, niin miten monta niitä tarvitsee?
Vedänkö
> homman kolmelle sulakkeelle, joissa kaikissa on vikavirtasuojat, vai
kaikki
> yhteen, vai poreamme ja valaistus yhteen ja lämmitys erikseen?


vedä vaan kaikki erikseen, jokainen oman sulakkeensa takaa
ja jokaiselle ryhmälle oma vikavirtasuojakin

meinasikkos' "säästää" vai eikö keskuksessa oo' enää tyhjää tilaa

[P. Kärhä]

"Lu-lu" <***@kolumbus.fi> wrote in message
news:dtcihv$3ta$***@phys-news4.kolumbus.fi...
> vedä vaan kaikki erikseen, jokainen oman sulakkeensa takaa
> ja jokaiselle ryhmälle oma vikavirtasuojakin
>
> meinasikkos' "säästää" vai eikö keskuksessa oo' enää tyhjää tilaa

On siellä tilaa ei siinä mitään. Mutta kun siellä olisi tässä vaiheessa
laskujeni mukaan vapaana juuri 1 kpl vikavirtasuojia ja vissiin 2 kpl 10 A
sulakkeita. Mikään noista värkeistähän ei vie juurikaan virtaa, joten 10 A
sulake riittäisi ihan hyvin. Eikä se minua vikatapauksessa haittaisi, jos
koko kylpyhuone menisi kerralla pimeäksi. Valojen pimenemisen huomaa heti.
Tai sitten poreammeen jos kylpee pimeässä. Lämmityksen häviäminenkään ei
haittaisi mitään, koska tila on yläkerrassa eikä näin ollen pääse juurikaan
kylmenemään. Eli käytännössä se toimisi ihan hyvin, jos kaikki kolme ryhmää
yhdistäisi samaan vikavirtasuojaan, joka olisi 10 A sulakkeen takana.

Tietysti se oikeasti pitäisi tehdä niin, että on kolme ryhmää, joissa
kaikissa on oma vikavirtasuoja, mutta kun tätä varten joudun vaihtamaan pari
16 A sulaketta 10 A sulakkeisiin, ja lisäksi hakemaan kaksi vikavirtasuojaa
lisää. Eikä ne nyt oo ihan ilmasiakaan. Taidan ehkä kuitenkin sitten tehdä
näin.

Peté

[Lu-lu]

"P. Kärhä" <***@tkk.fi> kirjoitti viestissä
news:dtcp31$6aa$***@epityr.hut.fi...
> Tietysti se oikeasti pitäisi tehdä niin, että on kolme ryhmää, joissa
> kaikissa on oma vikavirtasuoja, mutta kun tätä varten joudun
> vaihtamaan pari 16 A sulaketta 10 A sulakkeisiin, ja lisäksi hakemaan
> kaksi vikavirtasuojaa lisää. Eikä ne nyt oo ihan ilmasiakaan.

> Taidan ehkä kuitenkin sitten tehdä näin.



juuri tuossa - siis ongelmallisessa! asenteessa - on se häviävän?
pieni ero ns. "oikean" ja "tee-se-itse"-sähköasentajan välillä:

terve maalaisjärkikin jo sanoo - ellei viitsi lukea määräyksiä -
ettei lämmitysrimpuloiden ryhmään (ja vikavirtasuoja tarvitaan)
kuulu liittää mitään muita s-laitteita

ja poreamme sitten: - siinähän sullon pumppuja ja vatkaimia, ja
kylppärin moottoreillehan (ja vikavirtasuoja tarvitaan) vedetään
luonnollisesti oma ryhmäjohto

ne pistorasiat (ja vikavirtasuoja tarvitaan) voit sitten vaikka
yhdistääkin valaisinten kanssa samaan ryhmään
(jos ihan välttämättä haluaa "säästää")


sähkö-peikko

[Tomi]

Yleensä lattialämmitykselle ja muille laitteille laitetaan eri suuruiset
vikavirtasuojat. Lämmityksellä on termostaatin takia suurempi arvoinen
vikavirtasuoja.
"P. Kärhä" <***@tkk.fi> wrote in message
news:dtcp31$6aa$***@epityr.hut.fi...
>
> "Lu-lu" <***@kolumbus.fi> wrote in message
> news:dtcihv$3ta$***@phys-news4.kolumbus.fi...
>> vedä vaan kaikki erikseen, jokainen oman sulakkeensa takaa
>> ja jokaiselle ryhmälle oma vikavirtasuojakin
>>
>> meinasikkos' "säästää" vai eikö keskuksessa oo' enää tyhjää tilaa
>
> On siellä tilaa ei siinä mitään. Mutta kun siellä olisi tässä vaiheessa
> laskujeni mukaan vapaana juuri 1 kpl vikavirtasuojia ja vissiin 2 kpl 10 A
> sulakkeita. Mikään noista värkeistähän ei vie juurikaan virtaa, joten 10 A
> sulake riittäisi ihan hyvin. Eikä se minua vikatapauksessa haittaisi, jos
> koko kylpyhuone menisi kerralla pimeäksi. Valojen pimenemisen huomaa heti.
> Tai sitten poreammeen jos kylpee pimeässä. Lämmityksen häviäminenkään ei
> haittaisi mitään, koska tila on yläkerrassa eikä näin ollen pääse
> juurikaan kylmenemään. Eli käytännössä se toimisi ihan hyvin, jos kaikki
> kolme ryhmää yhdistäisi samaan vikavirtasuojaan, joka olisi 10 A sulakkeen
> takana.
>
> Tietysti se oikeasti pitäisi tehdä niin, että on kolme ryhmää, joissa
> kaikissa on oma vikavirtasuoja, mutta kun tätä varten joudun vaihtamaan
> pari 16 A sulaketta 10 A sulakkeisiin, ja lisäksi hakemaan kaksi
> vikavirtasuojaa lisää. Eikä ne nyt oo ihan ilmasiakaan. Taidan ehkä
> kuitenkin sitten tehdä näin.
>
> Peté
>
>
>

[Lu-lu]

"Tomi" <***@jippii.fi> kirjoitti viestissä
news:TUEKf.22656$***@news2.nokia.com...
> Yleensä lattialämmitykselle ja muille laitteille laitetaan eri suuruiset
> vikavirtasuojat. Lämmityksellä on termostaatin takia suurempi arvoinen
> vikavirtasuoja.



kyll' nää (1-ryhmä)suojat on ainakin mulla ihan kaikki sen: 30 mA
- myöskin pesuhuoneen lattialämmityksellä

500 mA käytetään PALOsuojana ... navetoissa



"peikko"

[Tomi]

Suojaus nimellistoimintavirraltaan enintään 300 mA vikavirtasuojakytkimillä,
jonka toimintavirta on sopiva lämmityskaapelin vikavirtaan nähden soveltuu
seuraaviin tapauksiin:

5.. palavia nesteitä sisältävien putkistojen lämmittämiseen käytetyt
lämmityskaapelit, jotka eivät ole suoraan kosketeltavissa.
Räjähdysvaarallisiin tiloihin sijoitettaville lämmityskaapeleille on
noudatettava niitä koskevia vaatimuksia. Näiden lämmityskaapeleiden suojana
käytettävien vikavirtasuojien nimellistoimintavirta saa olla enintään 300
mA, suositellaan kuitenkin enintään 30 mA vikavirtasuojan käyttöä.



6.. lattialämmitykseen käytetyt kaapelit tiloissa, joissa lattian
pintamateriaali ei ole eristävä

Tämä kohta koskee muita tiloja kuin peseytymistiloja, esimerkiksi
keittiötä, eteistä, WC:tä ja yleensäkin tilaa, jolla lattiapinnoite on
johtavaa, esimerkiksi betonia, klinkkeriä tai vastaavaa.



7.. Kylpy- ja suihkutilan alueella 0, 1, 2 tai 3 olevat lämmityskaapelit.

Vikavirtasuojaus vaaditaan näissä tiloissa riippumatta siitä, millaista
lattiapäällystettä on käytetty



8.. ulkoalueiden sulanapitoon käytettävät maan tai betonin sisään
asennetut lämmityskaapelit

Kaapeleita käytetään ajoluiskien, käytävien, portaiden ja piha-alueiden
lämmitykseen, sekä urheilukenttien ja kasvimaiden lämmittämiseen.



9.. lämmityskaapelit, joissa ei ole metallivaipan päällä eristävää
vaippaa.

"Lu-lu" <***@kolumbus.fi> wrote in message
news:dtf62b$62n$***@phys-news4.kolumbus.fi...
> "Tomi" <***@jippii.fi> kirjoitti viestissä
> news:TUEKf.22656$***@news2.nokia.com...
>> Yleensä lattialämmitykselle ja muille laitteille laitetaan eri suuruiset
>> vikavirtasuojat. Lämmityksellä on termostaatin takia suurempi arvoinen
>> vikavirtasuoja.
>
>
>
> kyll' nää (1-ryhmä)suojat on ainakin mulla ihan kaikki sen: 30 mA
> - myöskin pesuhuoneen lattialämmityksellä
>
> 500 mA käytetään PALOsuojana ... navetoissa
>
>
>
> "peikko"
>
>

[Lu-lu]

"Tomi" <***@jippii.fi> kirjoitti viestissä
news:TSUKf.22692$***@news2.nokia.com...
> Suojaus nimellistoimintavirraltaan enintään 300 mA
vikavirtasuojakytkimillä,
> jonka toimintavirta on sopiva lämmityskaapelin vikavirtaan nähden soveltuu
> seuraaviin tapauksiin:


no se nyt vaan on kuitenkin NIIN, että vain 30 mA vikavirtasuoja
suojaa ("ns. suurella todennäköisyydellä") mahdollisen hengenlähdön,
silloin kun sähkövirta pääsee kulkemaan ihmisen kehon läpi, joten
noilla muilla "suojilla" ei ole mitään käytännön merkitystä missään
muussa käytössä kuin vain rakennuksen PALOsuojauksessa - sano:

se "oikea" sähkäri : s -"peikko"

[P. Kärhä]

"Tomi" <***@jippii.fi> wrote in message
news:TSUKf.22692$***@news2.nokia.com...
> 6.. lattialämmitykseen käytetyt kaapelit tiloissa, joissa lattian
> pintamateriaali ei ole eristävä
> Tämä kohta koskee muita tiloja kuin peseytymistiloja, esimerkiksi
> keittiötä, eteistä, WC:tä ja yleensäkin tilaa, jolla lattiapinnoite on
> johtavaa, esimerkiksi betonia, klinkkeriä tai vastaavaa.

Hehhee, taas yksi hauska knoppikohta niille OIKEILLE sähköasentajille :-)
Kuinka moni oikea sähköasentaja huomaa tarkistaa valmiista talosta, ettei
oleskelutiloihin nyt sitten loppujen lopuksi kuitenkin viime käynnin jälkeen
asennettu kivilaattoja? Tai toisin, kuinka monelle rakentajalle se oikea
sähköasentaja sanoi, että olohuoneeseen/aulaan/muualle ei sitten asenneta
klinkkereitä, kun siellä ei ole vikavirtasuojia?

Sehän on jo tiedossa, että kaikissa kastelli-tyyppisissä taloissa on
sähköjohdot määräysten vastaisesti asennettu eristeiden sisään, kun se on
eri kaveri, joka asentaa putket, ja se kun asentaa sen sisemmän villan :-)
Eikä sillä villoittajalla ole minkään näköistä sähköasennuskoulutusta, ellei
se sitten ole nokialainen dippa-inssi.

Se hyvä puoli on, kun itselle tekee hieman kyseenalaisilla oikeuksilla, että
on aikaa mietiskellä hommien toimivuutta isompina kokonaisuuksina. Ja on
aikaa ottaa selvää. Ja motivaatiotakin on, kun en uskalla ottaa mitään
riskiä siitä, että varmennustarkastajalle jäisi jotain huomautettavaa.
Sähköjen on oltava vimpan päälle mittauksia ja tarkekuvia myöten.

Peté

[Sami]

> Jätä sähkärin hommaksi !

Joo jättäisin mutta kun aikani soittelin sähköasennusliikkeitä niin
kukaan ei ollut kiinnostunut näin pienestä hommasta. Itselläni on
sähköalan koulutus (sähkövoimatekniikan insinööri vuodelta -84), joten
teoriapuolella kaikki on kunnossa mutta uusimpia sähkömääräyksiä en
tunne. Asennushommiakaan en ole kuitenkaan koskaan tehnyt, joten en
tunne tämänhetken asennuspuolen tarvikkeita, eli en tiedä mitä
markkinoilla on tarjolla. Uskon pystyväni tekemään pienet asennukset
kunhan vaan saan oikeat tarvikkeet käsiini :)

[Risto Tiilikainen]

Sami wrote:

>
>> Jätä sähkärin hommaksi !
>
>
> Joo jättäisin mutta kun aikani soittelin sähköasennusliikkeitä niin
> kukaan ei ollut kiinnostunut näin pienestä hommasta. Itselläni on
> sähköalan koulutus (sähkövoimatekniikan insinööri vuodelta -84), joten
> teoriapuolella kaikki on kunnossa mutta uusimpia sähkömääräyksiä en
> tunne. Asennushommiakaan en ole kuitenkaan koskaan tehnyt, joten en
> tunne tämänhetken asennuspuolen tarvikkeita, eli en tiedä mitä
> markkinoilla on tarjolla. Uskon pystyväni tekemään pienet asennukset
> kunhan vaan saan oikeat tarvikkeet käsiini :)

Hei !

Sinulla ei ainakaan koulutuksen puolesta luulisi olevan ongelmaa
asennustöiden suhteen.
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/11932.htm

Mikäli et itse omaa urakointioikeuksia tai et voi olla hyväksyjänä
asennuksille, niin sinulla varmaankin on luvan omaavia opiskelukavereita,
joista joku suostuu olemaan töillesi neuvojana ja virallisena
"piällysmiähenä"
Tarjoa kavereille saunailta ja ongi tietoosi tämänpäivän tilanne
tarvittavasta materiaaleista ja asennustavoista.
Tee senjälkeen homma itse virallisten ohjeiden mukaisesti
Ei näin pienessä työssä tarvitse kaikkia sähkömääräyksiä kerrata.
Itse konsultoisin myös oman firman asennusalan henkilökuntaa tai firman
ulkopuolista osapuolta firabeli hommaan.

terv, Risto

[Matti]

> Onko sellaista kojerasiaa myytävänä,jolla korotaisin tuota nykyistä
> sähkökatkaisijaa ulommaksi, jotta saisin sitten sen alta kivasti
> vedettyä sähköjä eteenpäin pintavetona. Nythän tuosta upotetusta
> kojerasiasta on hankalahko vetää sähkövetoa ulos pinnalle, luulisin?
>
> Onko ehdotuksia ja neuvoja miten ja mitä asennustarvikkeita tarvitsen
> hommaan?
Pinta asennuksessa voisi käyttää kapeaa sähkölistaa,sellainen valkea n15mm
kanttiinsa,ne on aika siistin näköisiä.Tuolla kojerasialla pitää sitten olla
myös nolla ja lähtevän kaapelin suojaohdon voi myös nollata
kojerasiassa,siinä on kyllä osattava kytkeä sitten oikein.Virheellinen
kytkentä saattaa tehdä lisäpistorasian suojakoskettimet jännitteisiksi ja
jos siihen joku onneton liittää maadoitetun kojeen niin kojeen rungossa on
sitten verkkojännite.Ehdota jollekin sähkärille että teet kaikki valmiiksi
että monttööri kävisi vain kytkemässä.Se on uskomatonta miten monella eri
tavalla maallikot osaa kytkeä valokytkimen.

[Jani]

> että monttööri kävisi vain kytkemässä.Se on uskomatonta miten monella eri
> tavalla maallikot osaa kytkeä valokytkimen.
>
>

Juu tai pistorasian. Kävin korjaamassa juuri yhden kytkennän jossa
pistorasialle tuli 2 kpl 3*1,5 mmj kaapelia joista toinen toi nollan ja
toinen vaiheen. Aina ei kannattaisi tehdä itse :) Toi vaihe oli vielä tuotu
valokytkimeltä ja nolla jakorasiasta. Aina ei voi ymmärtää :)

[Tuukka L.]

> Juu tai pistorasian. Kävin korjaamassa juuri yhden kytkennän jossa
> pistorasialle tuli 2 kpl 3*1,5 mmj kaapelia joista toinen toi nollan ja
> toinen vaiheen. Aina ei kannattaisi tehdä itse :) Toi vaihe oli vielä
> tuotu valokytkimeltä ja nolla jakorasiasta. Aina ei voi ymmärtää :)

Eihän koskaan kannattaisi tehdä itse noita kun ei niitä edes saa tehdä.
Mutta et sisäistänyt sitä, että noita joudutaan tekemään itse, koska kukaan
muukaan ei niitä tee. Lopputulos on sitten tuota mitä kuvasit. Mitä muuta
voi odottakaan, kun joudutaan olemattomalla ammattitaidolla ja ohjeilla
noita töitä tekemään! Tilanne on järjetön. Villin lännen touhua. Pitää tehdä
laki, että sähkömiehen on tultava kiinteään hintaan tietyn ajan sisällä
tekemään pienikin juttu tai hän menettää oikeutensa (vertaa lääkärin
velvollisuus auttaa onnettomuuspaikalla, hänkin menettää oikeutensa, jos ei
niin tee ja toisaalta on saanut yhteiskunnalta yksinoikeuden hommiinsa)

Tuollaista pakkolakia ei varmaan tulla ikinä näkemään kun ei tämmöistä
ongelmaa virallisesti valtakunnassa ole. Sähkötöitä ei saa tavallinen
ihminen tehdä, niin mitä sitä ohjeistamaankaan? Ihme, että
sähköonnettomuuksia ei satu enempää.

[Matti]

>
> Eihän koskaan kannattaisi tehdä itse noita kun ei niitä edes saa tehdä.
> Mutta et sisäistänyt sitä, että noita joudutaan tekemään itse, koska
kukaan
> muukaan ei niitä tee. Lopputulos on sitten tuota mitä kuvasit. Mitä muuta
> voi odottakaan, kun joudutaan olemattomalla ammattitaidolla ja ohjeilla
> noita töitä tekemään! Tilanne on järjetön. Villin lännen touhua. Pitää
tehdä
> laki, että sähkömiehen on tultava kiinteään hintaan tietyn ajan sisällä
> tekemään pienikin juttu tai hän menettää oikeutensa (vertaa lääkärin
> velvollisuus auttaa onnettomuuspaikalla, hänkin menettää oikeutensa, jos
ei
> niin tee ja toisaalta on saanut yhteiskunnalta yksinoikeuden hommiinsa)
>
> Tuollaista pakkolakia ei varmaan tulla ikinä näkemään kun ei tämmöistä
> ongelmaa virallisesti valtakunnassa ole. Sähkötöitä ei saa tavallinen
> ihminen tehdä, niin mitä sitä ohjeistamaankaan? Ihme, että
> sähköonnettomuuksia ei satu enempää.
Tuosta voisi muutamaan kohtaan olla ratkaisu
http://www.johdoton.fi/

[Tuukka L.]

> Tuosta voisi muutamaan kohtaan olla ratkaisu
> http://www.johdoton.fi/
>

Kallista ja kahlitsevaa. Eikä siirrä tehoja.