Discussion:
Patteritermostaattien perussäätö?
(too old to reply)
Ata
2003-11-22 09:54:06 UTC
Permalink
Moi,
tutustuin talon pattereiden termostaatteihin (Danfos, ei tyyppitietoa) ja
huomasin että kun termostaatin ottaa irti sen rungosta, niin alta paljastuu
hivenen nostamalla pyöritettävissä oleva "säätökehä". Kehällä asteitto
1...7..N josta voi vaan arvailla N:n merkitystä. Ja vielä,
termostaattirungossa on yhteen kohtaan selkeästi merkittynä viiva,
varmaankin em asteikon osoittimeksi.

Kysymys kuuluu: tietääkö kukaan onko N se "suurin asento" eli vähiten
virtausta rajoittava, vaiko 7?

Toinen kysymys sitten kuuluu, että jos itse termostaatti on asennossa 2
(skaalahan menee I-*-1-2-3-.) niin onko tuolla perussäädöllä yleensäkään
mitään merkitystä?

kyselee tumpelo ok-asukki Ata

--

Ata
"mikään ei ole niin tärkeää kuin syöminen - eikä sekään ole niin kovin
tärkeää..."
(poista pois ja turhat välimerkit)
unknown
2003-11-22 13:49:12 UTC
Permalink
Post by Ata
Moi,
Ja Hei..
Post by Ata
tutustuin talon pattereiden termostaatteihin (Danfos, ei tyyppitietoa) ja
huomasin että kun termostaatin ottaa irti sen rungosta, niin alta paljastuu
hivenen nostamalla pyöritettävissä oleva "säätökehä". Kehällä asteitto
1...7..N josta voi vaan arvailla N:n merkitystä. Ja vielä,
termostaattirungossa on yhteen kohtaan selkeästi merkittynä viiva,
varmaankin em asteikon osoittimeksi.
Kyseessä nähtävästi Danfossin RA 2000 RA-N Venttiilirunko
http://www.danfoss.fi/tuote/download/a/vd53g320.pdf (968 kt)

Termostaatit taas ovat kyseisiin runkoihin sopivia
http://www.danfoss.fi/tuote/download/a/vd53f320.pdf (667 kt)
Post by Ata
Kysymys kuuluu: tietääkö kukaan onko N se "suurin asento" eli vähiten
virtausta rajoittava, vaiko 7?
N tarkoittaa että venttiili on kokonaan auki. 1-7 siis kuristavat virtausta.
Post by Ata
Toinen kysymys sitten kuuluu, että jos itse termostaatti on asennossa 2
(skaalahan menee I-*-1-2-3-.) niin onko tuolla perussäädöllä yleensäkään
mitään merkitystä?
Riippuu sisäilman lämpötilasta. Jos on riittävän kylmää niin termostaatti
ohjaa kokonaan venttiilin auki, jolloin perussäätö vaikuttaa virtaukseen.
Sisäilman lämmitessä alkaa termostaatti sulkemaan venttiiliä ja kuristus
kasvaa, jolloin perussäätö osaltaan menettää merkityksensä.

Arttu
ove
2003-11-23 07:11:40 UTC
Permalink
Post by unknown
Post by Ata
Toinen kysymys sitten kuuluu, että jos itse termostaatti on asennossa 2
(skaalahan menee I-*-1-2-3-.) niin onko tuolla perussäädöllä yleensäkään
mitään merkitystä?
Riippuu sisäilman lämpötilasta. Jos on riittävän kylmää niin termostaatti
ohjaa kokonaan venttiilin auki, jolloin perussäätö vaikuttaa virtaukseen.
Sisäilman lämmitessä alkaa termostaatti sulkemaan venttiiliä ja kuristus
kasvaa, jolloin perussäätö osaltaan menettää merkityksensä.
eihän verkoston perussäätö toki "menetä merkitystään" sillä
että patteritermostaatti toimii niin kuin sen kuuluukin toimia

sen sijaan perussäätö saattaa mennä - ja usein meneekin - täysin
poskelleen jos patteriventtiilien perussäätöasetuksia ryhdytään
omatoimisesti käpälöimään
kun lämpötilataso jossain toisessa asunnossa tipahtaa radikaalisti
patteriverkoston virtaamien muuttuessa

kylmyys-urputus isännöitsijälle johtaa pitkiin, turhiin ja kalliisiin
lämpötilatason "korjaus"yrityksiin, joiden jälkeen on kuitenkin
kutsuttava hätiin perussäädön jälleen kohdalleen säätävä rahastus-yritys

hyvin pienen rivitaloyhtiön patteriverkoston perussäätö maksaa
erään ingenjöör-toimiston tarjouksen mukaan noin 20 000 mummoa
joten omatoiminen käpälöinti tuottaa yleensä käpälöitsijän itsensäkin
maksettavaksi ylimääräisen kustannuksen, joka ylittää kirkkaasti
omilla käpälillä tavoitellun hyödyn
unknown
2003-11-23 09:05:28 UTC
Permalink
Post by ove
eihän verkoston perussäätö toki "menetä merkitystään" sillä
että patteritermostaatti toimii niin kuin sen kuuluukin toimia
Ajoin takaa sitä että kun sisäilman lämpötila nousee niin
patteritermostaatti jokatapauksessa kuristaa virtausta ja jos on tarpeeksi
lämmintä niin sulkee virtauksen (lähes??) kokonaan.
Post by ove
sen sijaan perussäätö saattaa mennä - ja usein meneekin - täysin
poskelleen jos patteriventtiilien perussäätöasetuksia ryhdytään
omatoimisesti käpälöimään
kun lämpötilataso jossain toisessa asunnossa tipahtaa radikaalisti
patteriverkoston virtaamien muuttuessa
kylmyys-urputus isännöitsijälle johtaa pitkiin, turhiin ja kalliisiin
lämpötilatason "korjaus"yrityksiin, joiden jälkeen on kuitenkin
kutsuttava hätiin perussäädön jälleen kohdalleen säätävä rahastus-yritys
hyvin pienen rivitaloyhtiön patteriverkoston perussäätö maksaa
erään ingenjöör-toimiston tarjouksen mukaan noin 20 000 mummoa
joten omatoiminen käpälöinti tuottaa yleensä käpälöitsijän itsensäkin
maksettavaksi ylimääräisen kustannuksen, joka ylittää kirkkaasti
omilla käpälillä tavoitellun hyödyn
Toki tiedostan tuon mutta tässä tapauksessa oli kyseessä omakotitalo asukki
joka ei aiheuta perussäädön pilaamisella hallaa muuta kuin itselleen ja
perheelleen.

Arttu
ove
2003-11-24 03:18:04 UTC
Permalink
Post by unknown
Ajoin takaa sitä että kun sisäilman lämpötila nousee niin
patteritermostaatti jokatapauksessa kuristaa virtausta ja jos on tarpeeksi
lämmintä niin sulkee virtauksen (lähes??) kokonaan.
patteritermostaatin ainoa tehtävä on vain kuristaa venttiiliä lisää siitä
suurimmasta virtausaukosta, joka venttiiliin on ns. perusäädöllä asetettu

mutta perussäätöä mennäänkin käpälöimään yleensä vain tarkoituksella
saada kyseisestä patterista lisää lämpötehoa irti


patterin lämpötehon riittävyyden voi testata irroittamalla termostaatti
venttiilistä, jolloin koko esisäädetty virtaama pääsee patteriin

suosittelen säätökäyrän nostamista mikäli huoneessa ei riitä lämpöä,
mutta ennen sitä kannattaa irroitella patteriventtiilin jumiutuneen karan liike
Ata
2003-11-24 06:30:39 UTC
Permalink
Kiitos Artulle linkeistä ja muillekin kommenteista. Totta toki että asukki
voi aiheuttaa muillekin hallaa jos räpeltää useamman huoneiston
kiinteistössä - kuten jo todettiinkin niin minä räpellän nyt itsekseni ja
tietoisena mahdollisista sivuvaikutuksista. Lämpökäyrän nosto toki on
optiona, paitsi jos maalämpöpumpulla ajetaan liian pientä määrää
radiaattoreita (lkm. peräisin öljylämmityskaudelta) - jossain vaiheessa
radiaattorit eivät luovuta riittävästi ja pumpun suojat iskee kehiin. Mutta
se maalämpökeskustelujen puolelle, kiitos.

--

Ata
"mikään ei ole niin tärkeää kuin syöminen - eikä sekään ole niin kovin
tärkeää..."
(poista pois ja turhat välimerkit)
Post by unknown
Post by Ata
Moi,
Ja Hei..
Post by Ata
tutustuin talon pattereiden termostaatteihin (Danfos, ei tyyppitietoa) ja
huomasin että kun termostaatin ottaa irti sen rungosta, niin alta
paljastuu
Post by Ata
hivenen nostamalla pyöritettävissä oleva "säätökehä". Kehällä asteitto
1...7..N josta voi vaan arvailla N:n merkitystä. Ja vielä,
termostaattirungossa on yhteen kohtaan selkeästi merkittynä viiva,
varmaankin em asteikon osoittimeksi.
Kyseessä nähtävästi Danfossin RA 2000 RA-N Venttiilirunko
http://www.danfoss.fi/tuote/download/a/vd53g320.pdf (968 kt)
Termostaatit taas ovat kyseisiin runkoihin sopivia
http://www.danfoss.fi/tuote/download/a/vd53f320.pdf (667 kt)
Post by Ata
Kysymys kuuluu: tietääkö kukaan onko N se "suurin asento" eli vähiten
virtausta rajoittava, vaiko 7?
N tarkoittaa että venttiili on kokonaan auki. 1-7 siis kuristavat virtausta.
Post by Ata
Toinen kysymys sitten kuuluu, että jos itse termostaatti on asennossa 2
(skaalahan menee I-*-1-2-3-.) niin onko tuolla perussäädöllä yleensäkään
mitään merkitystä?
Riippuu sisäilman lämpötilasta. Jos on riittävän kylmää niin termostaatti
ohjaa kokonaan venttiilin auki, jolloin perussäätö vaikuttaa virtaukseen.
Sisäilman lämmitessä alkaa termostaatti sulkemaan venttiiliä ja kuristus
kasvaa, jolloin perussäätö osaltaan menettää merkityksensä.
Arttu
Erkki Näsi
2003-11-22 12:59:39 UTC
Permalink
Post by Ata
Moi,
tutustuin talon pattereiden termostaatteihin (Danfos, ei
tyyppitietoa) ja
Post by Ata
huomasin että kun termostaatin ottaa irti sen rungosta, niin alta paljastuu
hivenen nostamalla pyöritettävissä oleva "säätökehä". Kehällä asteitto
1...7..N josta voi vaan arvailla N:n merkitystä. Ja vielä,
termostaattirungossa on yhteen kohtaan selkeästi merkittynä viiva,
varmaankin em asteikon osoittimeksi.
Kysymys kuuluu: tietääkö kukaan onko N se "suurin asento" eli vähiten
virtausta rajoittava, vaiko 7?
Toinen kysymys sitten kuuluu, että jos itse termostaatti on
asennossa 2
Post by Ata
(skaalahan menee I-*-1-2-3-.) niin onko tuolla perussäädöllä yleensäkään
mitään merkitystä?
Kun viiva on kohdassa N on venttiili täysin auki. Käyrien mukaan
asennon 2 ja N välillä on hyvin huomattava ero. Venttilien datalehdet
löytyvät jostakin Danfossin sivuilta. Olen ne joskus tulostanut, ja
otsikko näkyy olevan Valve bodies type RA-N.

--
Erkki Näsi
Loading...