Discussion:
salaojan "kaato" ?
(too old to reply)
ove
2004-12-05 20:39:04 UTC
Permalink
http://www.omakotitalo.net/hyvatietaa_ohjeita.html

tietää kertoa meille pienrakentajille, että
( - ja nyt sitten kehiin ihan suora lainaus eli ns. kopio - ) :

"Salaojat
Oikein tehty salaojitus sijaitsee anturan alapinnan alapuolella
ja sen kaadot ovat riittävät (1:3)."



häh ? ... Trolli ?
... että siis kuinka jyrkkään ne salaojat nyt "oikein" asennetaankaan ?

vain kolmen metrin matkallako jo yhden metrin pudotus ?

eipä taida tuon salaojaputkiston häntäpää enää osua kokoojakaivoon
ellei sen alkupää sitten sijaitse välittömästi räystäslaudoituksen alla

nyt on tällaisen pienen ok-rakentajan alahuuli jo ihan pyöreänä




ohjeen tulkintavaikeuksia
Kallu
2004-12-06 12:38:39 UTC
Permalink
Post by ove
http://www.omakotitalo.net/hyvatietaa_ohjeita.html
tietää kertoa meille pienrakentajille, että
"Salaojat
Oikein tehty salaojitus sijaitsee anturan alapinnan alapuolella
ja sen kaadot ovat riittävät (1:3)."
Kyllä tuo 1:3 tietysti olisi hyvä, mutta todellisuudessa se lienee
viittaus johonkin lainaamasi dokumentin toiseen kappaleeseen,
kohtaan tai viiteteokseen.

Reaalimaailmassa sopiva kaato riippuu kovasti putkimateriaalista ja
putken halkaisijasta. Ja maaperän kosteudesta, tietty. Jos laitat
paksua (100 mm) ja jäykkää putkea, riittävä kaato voisi olla 1:100 ja
jos putki on notkeahkoa 50 millistä oikea kaato olisi ehkä
1:20. Pääasia on että putkeen ei asennettaessa jää 'pusseja' jotka
voisivat jäätyä umpeen. Salaoja kun lakkaa silloin toimimasta.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
ove
2004-12-06 12:51:30 UTC
Permalink
Post by Kallu
Kyllä tuo 1:3 tietysti olisi hyvä, mutta todellisuudessa se lienee
viittaus johonkin lainaamasi dokumentin toiseen kappaleeseen,
kohtaan tai viiteteokseen.
... aha ! ... tuo selitti virhetulkintani
Post by Kallu
Reaalimaailmassa sopiva kaato riippuu kovasti putkimateriaalista ja
putken halkaisijasta. Ja maaperän kosteudesta, tietty. Jos laitat
paksua (100 mm) ja jäykkää putkea, riittävä kaato voisi olla 1:100 ja
jos putki on notkeahkoa 50 millistä oikea kaato olisi ehkä
1:20. Pääasia on että putkeen ei asennettaessa jää 'pusseja' jotka
voisivat jäätyä umpeen. Salaoja kun lakkaa silloin toimimasta.
no salaojaputken tasolla ei umpeenjäätymisiä pitäisi enää tapahtua
- muutoin voi jo alkaa talokin kallistua (oikein sijoitetun salaojan pohja
kun sijaitsee vähintään noin 200 mm anturan alapinnan alapuolella)

mutta 1:20 kaatokin on aivan liian suuri, jotta salaojaputki onnistuisi
menemään kaivosta toiseen ... ja kolmanteen ... ja vielä neljänteenkin
Ilkka P.
2004-12-07 19:16:01 UTC
Permalink
Post by ove
Post by Kallu
Kyllä tuo 1:3 tietysti olisi hyvä, mutta todellisuudessa se lienee
viittaus johonkin lainaamasi dokumentin toiseen kappaleeseen,
kohtaan tai viiteteokseen.
... aha ! ... tuo selitti virhetulkintani
Et kai oikeasti uskonut näin helposti? Eihän tuossa kirjoitelmassa
edes ollut kappalenumerointia, johon suluissa olevat luvut olisivat
voineet viitata.

Tuo 1:3 muistuttaa erehdyttävästi sitä kulmaa, jonka sisäpuolelle
anturan reunasta lukien salaojaa ei saa sijoittaa, niin kuin varmasti
itsekin huomasit. Kirjoittaja on varmaankin raapinut päätään ja
muistellut, että tässä kohden taidettiin siellä tekussa puhua
jostain 1:3:sta, harmi että tuli nukuttua juuri siinä kohtaa. Tai
sitten on väsy iskenyt vasta nyt ja muutama rivi jäänyt
kirjoittamatta. Eihän sitä nyt aina tarvitse aivan kaikkea kirjoittaa
näkyviin asti, laitetaan sulkuihin, kyllähän tuo nyt jo tuostakin
selviää.
ove
2004-12-07 21:41:45 UTC
Permalink
Tuo 1:3 muistuttaa erehdyttävästi sitä kulmaa, jonka sisäpuolelle
anturan reunasta lukien salaojaa ei saa sijoittaa, niin kuin varmasti
itsekin huomasit.


en tosiaankaan hokannu' ... mutta tää oli vielä edellistäkin
parempi selitys

minä olin täysin fiXoitunut kaatoon
Petri Kärhä
2004-12-07 09:51:38 UTC
Permalink
Post by Kallu
putken halkaisijasta. Ja maaperän kosteudesta, tietty. Jos laitat
paksua (100 mm) ja jäykkää putkea, riittävä kaato voisi olla 1:100 ja
jos putki on notkeahkoa 50 millistä oikea kaato olisi ehkä
1:20. Pääasia on että putkeen ei asennettaessa jää 'pusseja' jotka
voisivat jäätyä umpeen. Salaoja kun lakkaa silloin toimimasta.
Jos ei kallistuksia saa aikaan (esim. purkupaikka liian korkealla) niin
toimii se salaoja, vaikka vetäisi putket vaateriinkin. Jouduin meidän
autotalliin tekemään näin. Se putki kun on täynnä reikiä. Ei siinä vesi pysy
vaan se valuu rei'istä sorien sekaan. Jos ympäröivä maa on niin tukossa,
että putkissa tosiaan seisoo vettä, niin on siinä jo muitakin ongelmia.

Pete
Rauno Kangas
2004-12-07 12:25:46 UTC
Permalink
Post by Petri Kärhä
Jos ei kallistuksia saa aikaan (esim. purkupaikka liian korkealla) niin
toimii se salaoja, vaikka vetäisi putket vaateriinkin. Jouduin meidän
autotalliin tekemään näin. Se putki kun on täynnä reikiä. Ei siinä vesi
pysy vaan se valuu rei'istä sorien sekaan. Jos ympäröivä maa on niin
tukossa, että putkissa tosiaan seisoo vettä, niin on siinä jo muitakin
ongelmia.
Normien mukaan salaojan kaatosuositus on 0,5%...1,0% eli 1:200...1:100
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Petri Kärhä
2004-12-07 13:18:16 UTC
Permalink
Post by Rauno Kangas
Normien mukaan salaojan kaatosuositus on 0,5%...1,0% eli 1:200...1:100
No näin teoriassa, mutta suositukset on suosituksia. Tuo suositus on joskus
aika hankala toteuttaa. Ainakin meillä oli, kun piti tehdä reunavahvistettu
laatta. Laatta on liki maanpinnan tasossa, eli laatan pohja on 45 senttiä
maanpinnan alapuolella. Tämän alla on 15 senttiä styroksia. Salaojaputken
pohja pitäisi saada jonkin matkaa tämän tason alle, eli sanotaan 15 senttiä
lisää. Pisin etäisyys salaojaputken perimmäisestä nurkasta purkupaikkaan
(siihen ainoaan mahdolliseen ojaan) on noin 30 metriä. Jos laskee prosentin
kaadon, niin tästä tulee 30 senttiä lisää. Kun tarvittavat syvyydet
ynnäilee, saadaan että ojan pohjan on oltava 45+15+15+30=95 senttiä
maanpinnan alapuolella. Vaan kun eihän se tietenkään ollut kuin jotain
puolen metrin oja, niinkuin ne yleensä tuppaa olemaan. Putket kun veti
vaateriin ja asensi putkien alapinnan nippa nappa styroksien alapinnan
tasolle, niin yhtälön sai toteutumaan. Katselin vielä rankkasateilla, että
se toimii, ja toimiihan se.

Oikeaoppinen ratkaisu olisi tietty ollut pumppaus, mutta kun en jaksa uskoa,
että nuo pumput olisi kauhean pitkäikäisiä. Murphyn lakien mukaan se pumppu
on rikki juuri silloin kun sitä tarvitaan, ja sitten siellä kaivannossa
onkin oikein reilusti vettä. Ei tuntunut järin hyvältä ratkaisulta.
Varsinkaan kun kyseessä on vain autotalli. Asuintalossa nyt voi jotenkin
perustella pumppauksen vaikka tuplapumpuilla ja kaiken maailman
hälytysjärjestelmillä. Mutta kyllä silloinkin kannattaa tarkistaa, että vesi
pääsee kulkemaan soria pitkin, ettei ole pelkästään putkien varassa.

Pete
Rauno Kangas
2004-12-07 13:29:16 UTC
Permalink
Post by Petri Kärhä
No näin teoriassa, mutta suositukset on suosituksia. Tuo suositus on
joskus aika hankala toteuttaa. Ainakin meillä oli, kun piti tehdä
reunavahvistettu laatta. Laatta on liki maanpinnan tasossa, eli laatan
pohja on 45 senttiä maanpinnan alapuolella. Tämän alla on 15 senttiä
styroksia. Salaojaputken pohja pitäisi saada jonkin matkaa tämän tason
alle, eli sanotaan 15 senttiä lisää. Pisin etäisyys salaojaputken
perimmäisestä nurkasta purkupaikkaan (siihen ainoaan mahdolliseen ojaan)
on noin 30 metriä. Jos laskee prosentin kaadon, niin tästä tulee 30
senttiä lisää. Kun tarvittavat syvyydet ynnäilee, saadaan että ojan pohjan
on oltava 45+15+15+30=95 senttiä maanpinnan alapuolella. Vaan kun eihän se
tietenkään ollut kuin jotain puolen metrin oja, niinkuin ne yleensä tuppaa
olemaan. Putket kun veti vaateriin ja asensi putkien alapinnan nippa nappa
styroksien alapinnan tasolle, niin yhtälön sai toteutumaan. Katselin vielä
rankkasateilla, että se toimii, ja toimiihan se.
Kuka käski noin tehdä. Reunavahvistetun laatan tapauksessa salaoja ei saa
sijaita reunavahvisteen alareunaa ylempänä ja minimikaato on tuo 0,5%.
Tällöin salaojan ylin kohta voisi olla 45 cm ja alin kohta 60 cm
maanpinnasta.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Petri Kärhä
2004-12-07 13:34:13 UTC
Permalink
Post by Rauno Kangas
Kuka käski noin tehdä. Reunavahvistetun laatan tapauksessa salaoja ei saa
sijaita reunavahvisteen alareunaa ylempänä ja minimikaato on tuo 0,5%.
Tällöin salaojan ylin kohta voisi olla 45 cm ja alin kohta 60 cm
maanpinnasta.
Pitäähän niiden styroksienkin pysyä kuivana? Myös siellä kauimmaisessa
nurkassa. Muutoin ne ei eristä.

Pete
Kallu
2004-12-07 15:43:27 UTC
Permalink
Post by Petri Kärhä
Pitäähän niiden styroksienkin pysyä kuivana? Myös siellä kauimmaisessa
nurkassa. Muutoin ne ei eristä.
Styrox on onneksi umpisoluista vaahtomuovia. Ja ei siis ime vettä
juurikaan. Niin, että sikäli se kyllä toimii eristeenä vaikka olisi
kosteatakin. Sitä, tosin erikoiskovaa laatua, käytetään
esim. luistinratojen alla joskus kun pitää viedä kaukolämpöputki
sellaisen ali.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Matias
2004-12-08 18:20:30 UTC
Permalink
Vaan kun eihän se tietenkään ollut kuin jotain
Post by Petri Kärhä
puolen metrin oja, niinkuin ne yleensä tuppaa olemaan. Putket kun veti
vaateriin ja asensi putkien alapinnan nippa nappa styroksien alapinnan
tasolle, niin yhtälön sai toteutumaan. Katselin vielä rankkasateilla, että
se toimii, ja toimiihan se.
*** Entäpä jos tuon ongelma ratkaistas laskuaukkokaivolla?
Silloin salaojaputkiin voi tehdä ne "lakisääteiset" kaadot.

Samaa systeemiä käytetään peltojen salaojituksissa, missä
veto-oja ei ole tarpeeksi syvä. Sekä tietysti ruosteisilla
mailla.

Matias
ove
2004-12-08 19:28:01 UTC
Permalink
Post by Matias
*** Entäpä jos tuon ongelma ratkaistas laskuaukkokaivolla?
Silloin salaojaputkiin voi tehdä ne "lakisääteiset" kaadot.
Samaa systeemiä käytetään peltojen salaojituksissa, missä
veto-oja ei ole tarpeeksi syvä. Sekä tietysti ruosteisilla
mailla.
eipä ole tullut oltua paljonkaan pellon-ojitustöissä, eli
taas on pieni mutta musta aukko sivistyksessä ... joten:
no millanen viritelmä tuo laskuaukkokaivo oikein on ?

ja mahtaneeko siitä kuitenkaan olla avuksi
liian syvällä virtaavan (salaoja)veden nostamiseksi
jollekin ylemmälle tasolle
kun homman on normaalisti valjastettava pumppu
... tai vesioinas

Loading...