Rossipohja vai valettusokkeli

[Tomi]

Tilanne on seuraavanlainen: Maaperä on kantavaa moreenia, talonpaikka on
korkein kohta tontissa ja alue ei ole radonaluetta. Kannattaako tehdä
rossipohja pelkästään viemäreiden huollettavuuden takia? Mikähän on
rossipohjan kustannuslisä?

-tomi

[hande]

Mites niitä viemäreitä sitten huolleltais? :)

Tehdäänkö sille rossipohjalle muita kuin Älvsby-talot - silloin se ei
ainakaan voi se kalliimpi noista vaihtoehdoista.
-hv

[Kai Kuparinen]

Post by hande
Mites niitä viemäreitä sitten huolleltais? :)

Huoltaminen on helppoa jos ryömintätilaa riittää myös maan kaivamiseen.
Kun eristää tarpeeksi, voi putkistot jättää lähelle maanpintaa ja
silloin lapiokin riittää kaivuuseen. (Sokkelin jälkeen putket voi ohjata
tavanomaiseen syvyyteen.) Tietenkin voi jättää putket maan päällekin
koko ryömintäalueella jos jaksaa eristää riittävästi.

Kyllä rossipohja huoltokelpoisempi on. Muuhun järkevyyteen en ota kantaa
(en itse tekisi rossia, hyvä rossi maksaa liikaa).

Post by hande
Tehdäänkö sille rossipohjalle muita kuin Älvsby-talot - silloin se ei
ainakaan voi se kalliimpi noista vaihtoehdoista.

Kaikki talopaketit saa rossipohjaisiksi jos haluaa. Suurin osa populasta
kuitenkin näyttää ottavan maanvaraisen laatan. Itse arvostan lujaa,
heilumatonta betonilattiaa ja hyvää kantavuutta takkoihin yms
vermeisiin, nämä saa helposti maanvaraisena. Huonosti tehty rossipohja
(ja sellaisia ne tuppaa olemaan..) saa aikaan parakkitunnelman.


Kai

[JEK]

No ei valettava sokkeli kyllä mitenkään estä sinua tekemästä rossipohjaa
taloosi...

[Rauno Kangas]

Post by JEK
No ei valettava sokkeli kyllä mitenkään estä sinua tekemästä rossipohjaa
taloosi...

Tarpeetonta saivartelua!

Kuinka kenellekään voisi jäädä epäselväksi se, että kysyjä tarkoitti
rossipohja vaiko maanvarainen laatta.

[Kai Kuparinen]

Post by Rauno Kangas

Post by JEK
No ei valettava sokkeli kyllä mitenkään estä sinua tekemästä rossipohjaa
taloosi...

Tarpeetonta saivartelua!
Kuinka kenellekään voisi jäädä epäselväksi se, että kysyjä tarkoitti
rossipohja vaiko maanvarainen laatta.

Ei välttämättä ole tarpeetonta saivartelua. Olen huomannut että aika
monella maallikolla tuntuu olevan sellainen käsitys että jos sokkeli
näyttää umpinaiselta betonilta se on "valettusokkeli" ja maanvarainen,
jos taas avonainen pilariperustus niin se on sitten rossi. Epäilen että
käsitys on syntynyt kesämökeistä(?).

Kai

[Tomi]

Post by Rauno Kangas

Post by JEK
No ei valettava sokkeli kyllä mitenkään estä sinua tekemästä rossipohjaa
taloosi...

Tarpeetonta saivartelua!
Kuinka kenellekään voisi jäädä epäselväksi se, että kysyjä tarkoitti
rossipohja vaiko maanvarainen laatta.

Olisiko sinulla jotain vinkkiä tai näkemystä asiasta?

[Tomi]

Post by JEK
No ei valettava sokkeli kyllä mitenkään estä sinua tekemästä rossipohjaa
taloosi...

Asettelin näköjään kysymykseni huolimattomasti. Voisitteko siitä
huolimatta vastata, että mikä olisi rossipohjan kustannuslisä ja
kannattaako pelkästään viemäreiden huollettavuuden kannalta?

[lobo]

Post by Tomi

Post by JEK
No ei valettava sokkeli kyllä mitenkään estä sinua tekemästä
rossipohjaa taloosi...

Asettelin näköjään kysymykseni huolimattomasti. Voisitteko siitä
huolimatta vastata, että mikä olisi rossipohjan kustannuslisä ja
kannattaako pelkästään viemäreiden huollettavuuden kannalta?

Tää on joskus niin vaikeeta... Tuossa "alempana" kyselin yläkerran
ilmanvaihdosta ja parin jääräpään väittelyn ja saivartelun jälkeen sain
1,5 asiallista vastausta. (Kiitos Marko, myös Rauno yleisesti
asialinjoilla...) Nytpä muistinkin, miksi uutisryhmien seuraaminen jäi
aikanaan vähemmälle.

Itse olen rossipohjan kannalla, kustannuksista yms. perusteluista en
sano mitään, kun ei ole tietoa. Vain 6 v asumiskokemusta 30 -luvulla
rakennetusta talosta, jossa "kesämökkitolppaperustus" ja jälkeenpäin
yhdelle seinälle valettu sokkelintekele. Ihan hyvä asua.

Nyt saa saivarrella, että mitäs vastailet, kun et osaa vastata
kysymykseen...

[Kai Kuparinen]

Post by lobo

Post by Tomi

Post by JEK
No ei valettava sokkeli kyllä mitenkään estä sinua tekemästä
rossipohjaa taloosi...

Asettelin näköjään kysymykseni huolimattomasti. Voisitteko siitä
huolimatta vastata, että mikä olisi rossipohjan kustannuslisä ja
kannattaako pelkästään viemäreiden huollettavuuden kannalta?

Tää on joskus niin vaikeeta... Tuossa "alempana" kyselin yläkerran
ilmanvaihdosta ja parin jääräpään väittelyn ja saivartelun jälkeen sain
1,5 asiallista vastausta. (Kiitos Marko, myös Rauno yleisesti
asialinjoilla...) Nytpä muistinkin, miksi uutisryhmien seuraaminen jäi
aikanaan vähemmälle.
Itse olen rossipohjan kannalla, kustannuksista yms. perusteluista en
sano mitään, kun ei ole tietoa. Vain 6 v asumiskokemusta 30 -luvulla
rakennetusta talosta, jossa "kesämökkitolppaperustus" ja jälkeenpäin
yhdelle seinälle valettu sokkelintekele. Ihan hyvä asua.
Nyt saa saivarrella, että mitäs vastailet, kun et osaa vastata
kysymykseen...

Olet erehtynyt uutisryhmästä, tämä on sfnet.KESKUSTELU.rakentaminen eikä
suinkaan sfnet.PIKAVASTAUSPALSTA.rakentaminen.

Kai

[Rauno Kangas]

Post by Kai Kuparinen
Olet erehtynyt uutisryhmästä, tämä on sfnet.KESKUSTELU.rakentaminen eikä
suinkaan sfnet.PIKAVASTAUSPALSTA.rakentaminen.

Jep. Jep. Kai puhuu vähän, mutta asiaa.

[Rauno Kangas]

Post by lobo
Nyt saa saivarrella, että mitäs vastailet, kun et osaa vastata
kysymykseen...

Täytyy tähän sen verran saivarrella, että karkoitit minut itse pois siitä
yläkerran ilmastointia koskevasta keskustelusta, kun tuomitsit saivarteluksi
oven hassunkurisen väitteen kumoamisyritykseni :-) Eipä mulla tosin olisi
kovin syvällistä viisautta siihen keskusteluun annettavissakaan, joten pois
jättäytyminen oli "helppo valinta" (saivartelu kuuluu luontaisena osana
kriittiseen keskustelun - luulen mä)

Ja tuohon rossipohja-maanvarainen laatta kysymykseen vastaisin mielelläni,
mutta kun tietoni asiasta eivät ole kovin eksaktit. Odottelin aikani, josko
joku asian varmemmin tietävä vastaisi tuohon, mutta nyt lienee pakko ytittää
jotain minun:

Rossipohja tulee kalliimmaksi. Tuo lienee kiistaton totuus. Ja siihen
kiistattomat totuudet päättyvätkin. Kuinka paljon kalliimmaksi, sitä
pähkäilin päässäni ja päädyin niin isoihin lukuihin, että en taida niitä
kehdata edes julkaista (olivat sen verran isoja, että epäilen laskeneeni
jotain pahasti pieleen).

Toisten mielestä rossipohja on kuitenkin "paljon parempi". Kuinka paljon
parempi onkin jo paljolti arvostuskysymys. Yritän laittaa tuohon plussat
(jotka ovat sitten toisen järjestelmän miinuksia):

Rossipohja:
+tullettuva alapohja => radonriski pienempi, kunhan tuuletus hoidetaan
kunnolla
+viemäreitten ja vesijohtojen (siltä osin kuin menevät siellä alla)
huollettavuus helpompi
+putkirikkojen mahdolliset vahingot pieniä, jos sattuvat siellä alla
+pienempi lämmönvarauskapasiteetti (lämpenee nopeammin)

Maanvarainen:
+edullisempi - mahdollisesti paljonkin edullisempi
+natisemätön ja värähtelemätön
+sietää paremmin yläpuolisia hetkellisiä kosteusrasituksia (putkirikko tms.)
+parempi alusta lattialämmitykselle

Nyt varmaan pääsee se saivartelu irti. Ove ja kumppanit rientävät kilvan
näitä argumentteja kumoamaan. Siitä vaan: Silti allekirjoittaneen seuraavaan
taloon - josko sellaisen tekeminen pääsisi ensi syksynä alkamaan - tulee
ehdottomasti maanvarainen lattia (tosin osittain siitä syystä, että
rossipohja ei ole edes vaihtoehtojen listalla kellarillisessa talossa :-)

[ove]

...karkoitit minut itse pois siitä yläkerran ilmastointia koskevasta
keskustelusta, kun tuomitsit saivarteluksi oven hassunkurisen
väitteen kumoamisyritykseni :-)

olenko minä muka lipsauttanut vahingossa jotain hassua ?
ilmanvaihdosta ... onpa melko uskomatonta, kun
minähän vain yritän oikoa muiden IHAN hassuja juttuja

Rossipohja tulee kalliimmaksi. Tuo lienee kiistaton totuus. Ja siihen
kiistattomat totuudet päättyvätkin. Kuinka paljon kalliimmaksi, sitä
pähkäilin päässäni ja päädyin niin isoihin lukuihin, että en taida niitä
kehdata edes julkaista (olivat sen verran isoja, että epäilen laskeneeni
jotain pahasti pieleen).

olen täysin samaa mieltä ... ja varmaan taaskin hassusti ?

Nyt varmaan pääsee se saivartelu irti. Ove ja kumppanit
rientävät kilvan näitä argumentteja kumoamaan. Siitä vaan ...

sulle on nyt jostain kumman syystä muodostunut ihan outo käsitys ...

[Rauno Kangas]

Post by ove
olenko minä muka lipsauttanut vahingossa jotain hassua ?
ilmanvaihdosta ... onpa melko uskomatonta, kun
minähän vain yritän oikoa muiden IHAN hassuja juttuja

Ei itsestään ilmanvaihdosta, mutta hormien kylkeen rakennettavista
koteloinneista....

Post by ove
olen täysin samaa mieltä ... ja varmaan taaskin hassusti ?

Kieltämättä yllätyin - se lienee tarkoituksennekin - kun tavallisesti
keskitytte leimallisesti vastaväitteiden esittämiseen.

Post by ove
sulle on nyt jostain kumman syystä muodostunut ihan outo käsitys ...

Sorry, mutta saatte tässä kohtaa "kunnian" edustaa kaikkia nimimerkkien
taakse vetäytyviä "asiantuntijoita". Tuo nimimerkkien antama anonymitetti
tekee monista "siviilissä" varsin asiallisistakin tyypeistä vähemmän
asiallisia ja vähemmän ystävälliseen sävyyn kirjoittavia :-)

[Jukka]

Post by ove
olenko minä muka lipsauttanut vahingossa jotain hassua ?

LOL! Päivän paras ;) ;)

Ei vaan, asialinjalla Ove on, pitää vain osata lukea
jutut oikein (niin).

[Petri Soini]

Post by Rauno Kangas
Toisten mielestä rossipohja on kuitenkin "paljon parempi". Kuinka paljon
parempi onkin jo paljolti arvostuskysymys. Yritän laittaa tuohon plussat

Sitten on olemassa vielä 3. vaihtoehto, eli betonirakenteinen
"rossipohja" eli tuulettuva alapohja.

Post by Rauno Kangas
+tullettuva alapohja => radonriski pienempi, kunhan tuuletus hoidetaan
kunnolla
+viemäreitten ja vesijohtojen (siltä osin kuin menevät siellä alla)
huollettavuus helpompi
+putkirikkojen mahdolliset vahingot pieniä, jos sattuvat siellä alla
+pienempi lämmönvarauskapasiteetti (lämpenee nopeammin)
+edullisempi - mahdollisesti paljonkin edullisempi
+natisemätön ja värähtelemätön
+sietää paremmin yläpuolisia hetkellisiä kosteusrasituksia (putkirikko tms.)
+parempi alusta lattialämmitykselle

Betonirakenteinen tuulettuva alapohja
+radonriski kuten rossipohjalla.
+natisematon ja värähtelemätön oikein mitoitettuna
+sietää paremmin yläpuolisia hetkellisiä kosteusrasituksia (putkirikko tms.)
(erityisesti märkätilojen alla varmempi kuin rossipohja)
+myös hyvä alusta lattialämmitykselle.
+ryömintätilan huollettavuus kuten rossipohjassa
+putkirikkojen mahdolliset vahingot pieniä samoin kuin rossipohjassa.
+myöskään loppukesän kosteat hellekelit ei aiheuta homehtumisvaaraa
ryömintätilassa, kuten rossipohjassa aiheuttavat. (ei tuota rossipohjan
homeriskiä toki pidä liioitella, käytännön kokemukset osoittavat, että
toimii oikein tehtynä).

Hintaero tuulettuva vs. maanvarainen riippuu mm. siitä miten suuret täytöt
rakennuspaikka vaatisi maanvaraisen laatan alle, minulla esim. täytöt olisivat
olleet jokseenkin saman hintaiset kuin mitä tuulettuva alapohja teki lisähintaa.
(pk-seudun soranhinnoilla, muualla Suomessa taitaa olla halvempia nuo täytehiekat).

Pete

[Rauno Kangas]

Post by Petri Soini
Sitten on olemassa vielä 3. vaihtoehto, eli betonirakenteinen
"rossipohja" eli tuulettuva alapohja.

Totta.

Post by Petri Soini
Hintaero tuulettuva vs. maanvarainen riippuu mm. siitä miten suuret
täytöt rakennuspaikka vaatisi maanvaraisen laatan alle, minulla esim.
täytöt olisivat olleet jokseenkin saman hintaiset kuin mitä tuulettuva
alapohja teki lisähintaa.
(pk-seudun soranhinnoilla, muualla Suomessa taitaa olla halvempia nuo täytehiekat).

Edellyttänee melkoisia täyttöjä, jotta menisi edes lähelle samaa.

[Petri Soini]

Post by Rauno Kangas

Post by Petri Soini
Hintaero tuulettuva vs. maanvarainen riippuu mm. siitä miten suuret
täytöt rakennuspaikka vaatisi maanvaraisen laatan alle, minulla esim.
täytöt olisivat olleet jokseenkin saman hintaiset kuin mitä tuulettuva
alapohja teki lisähintaa.
(pk-seudun soranhinnoilla, muualla Suomessa taitaa olla halvempia nuo täytehiekat).

Edellyttänee melkoisia täyttöjä, jotta menisi edes lähelle samaa.

Minulla olisi tarvinnut noin 120m3, joka tiivistämättömänä
olisi ollut varmaan n. 150m3. Laskettuna täytehiekan hinnaksi
esim 8e/m3 saataisiin n. 1200 euroa ja siihen kaivuritunteja
12h * 50e/h = 600e, tärylätkän vuokra 30eur saadaan
n. 1830e täytöistä. Työmäärä olisi ollut osapuilleen sama
kuin liittolaatalla, (joka tosiaan on aika nopea, toisin
kuin jotkut luulevat).
minulla liittolaatta 100m2 tuli valuineen maksamaan n. 2300 eur,
eli hintaeroa jäi vielä 5 hunttia maanvaraisen eduksi.
(jätin pois laskuista radontuuletus-systeemit maanvaraisesta
ja tuuletusputket tuulettuvasta, enkä tiedä olisiko
esim. talon keskilinjalla kulkevan kantavan seinälinjan perustus ollut
halvempi maanvaraisessa ratkaisussa yms.)
Laskujeni hintatasot perustuivat v.2001 minulta ryövättyihin/pyydettyihin
hintoihin. Voi olla että olen ollut johonkin suuntaan huono
tinkijä tms.

Pete

[Tomi]

Post by Petri Soini

Post by Rauno Kangas
Toisten mielestä rossipohja on kuitenkin "paljon parempi". Kuinka
paljon parempi onkin jo paljolti arvostuskysymys. Yritän laittaa

Sitten on olemassa vielä 3. vaihtoehto, eli betonirakenteinen
"rossipohja" eli tuulettuva alapohja.

Post by Rauno Kangas
+tullettuva alapohja => radonriski pienempi, kunhan tuuletus hoidetaan
kunnolla
+viemäreitten ja vesijohtojen (siltä osin kuin menevät siellä alla)
huollettavuus helpompi
+putkirikkojen mahdolliset vahingot pieniä, jos sattuvat siellä alla
+pienempi lämmönvarauskapasiteetti (lämpenee nopeammin)
+edullisempi - mahdollisesti paljonkin edullisempi
+natisemätön ja värähtelemätön
+sietää paremmin yläpuolisia hetkellisiä kosteusrasituksia (putkirikko tms.)
+parempi alusta lattialämmitykselle

Betonirakenteinen tuulettuva alapohja
+radonriski kuten rossipohjalla.
+natisematon ja värähtelemätön oikein mitoitettuna
+sietää paremmin yläpuolisia hetkellisiä kosteusrasituksia (putkirikko tms.)
(erityisesti märkätilojen alla varmempi kuin rossipohja)
+myös hyvä alusta lattialämmitykselle.
+ryömintätilan huollettavuus kuten rossipohjassa
+putkirikkojen mahdolliset vahingot pieniä samoin kuin rossipohjassa.
+myöskään loppukesän kosteat hellekelit ei aiheuta homehtumisvaaraa
ryömintätilassa, kuten rossipohjassa aiheuttavat. (ei tuota rossipohjan
homeriskiä toki pidä liioitella, käytännön kokemukset osoittavat, että
toimii oikein tehtynä).
Hintaero tuulettuva vs. maanvarainen riippuu mm. siitä miten suuret
täytöt rakennuspaikka vaatisi maanvaraisen laatan alle, minulla esim.
täytöt olisivat olleet jokseenkin saman hintaiset kuin mitä tuulettuva
alapohja teki lisähintaa.
(pk-seudun soranhinnoilla, muualla Suomessa taitaa olla halvempia nuo täytehiekat).
Pete

Kiitos kaikille, että pysytään kaikesta huolimatta asiassa. Mukavaa,
että on saatu keskustelua aiheesta, koska moni keskustelusäie
rossipohjasta on jäänyt ennemmin mielestäni hieman lyhyeksi.

Tässä ketjussa ei käsittääkseni otettu kantaa rossipohjan
materiaaliin.(vai missasinko?) Eli yleinen tapa näyttää olevan
ontelolaattapinta. Eli on kolme tapaa? Puukoolaus, ontelolaatta tai
valettu, mistä Pete tuossa yläpuolella kirjoittaa. Eli siis tehdään
valumuotti lattian "alle" jonka päälle valetaan. Valun jälkeen tuo
alapuolinen muotti pitää sitten purkaa.

Tuo paikallinen "hetkellinen yläpuolinen kosteusrasitus" kommentti on
siis puurakenteen ongelma, eikä maanvaraisen laatan/ontelolaatan ym.
ongelma? Myöskin sateisen kesän homehtumisvaara on kaiketi puurakenteen
ongelma?

Mitenkähän nuo ontelolaatat suhtautuvat takan painoon? Laatat täytynee
tukea takankohdalta rakenteen alapuolelta?

Galluppina kysyisin, että kuinkahan moni on tuota huolto-ominaisuutta
tarvinnut?

[Petri Soini]

Post by Tomi
Eli siis tehdään
valumuotti lattian "alle" jonka päälle valetaan. Valun jälkeen tuo
alapuolinen muotti pitää sitten purkaa.

No, liittolaatassa (joka siis minulla on) vain valunaikaiset tuennat tarvitsee purkaa.
Varsinainen muotti (liittolaattalevy, siis peltiprofiili) jää laatan raudoitukseksi.
Muuta raudoitusta tarvitaankin vain hyvin vähän.

Post by Tomi
Mitenkähän nuo ontelolaatat suhtautuvat takan painoon? Laatat täytynee
tukea takankohdalta rakenteen alapuolelta?

Minulla takka-leivinuuni (3t) on kantavan seinälinjan perustuksen kohdalla.
Anturassa on leveämpi kohta siinä ja sokkelimuuraukseen tehty
"laatikko" takan+hormin kohdalle.

Post by Tomi
Galluppina kysyisin, että kuinkahan moni on tuota huolto-ominaisuutta
tarvinnut?

En ainakaan vielä, olen asunut talossani vasta reilun vuoden.

Pete

[Rauno Kangas]

Post by Tomi
Tässä ketjussa ei käsittääkseni otettu kantaa rossipohjan
materiaaliin.(vai missasinko?) Eli yleinen tapa näyttää olevan
ontelolaattapinta. Eli on kolme tapaa? Puukoolaus, ontelolaatta tai
valettu, mistä Pete tuossa yläpuolella kirjoittaa. Eli siis tehdään
valumuotti lattian "alle" jonka päälle valetaan. Valun jälkeen tuo
alapuolinen muotti pitää sitten purkaa.

Rossipohjan toteutuskin voi vaihdella aika paljon. Tärkeimmän muuttujat on
kantavan rakenteen materiaali - kiviaineinen yleisimmin ontelolaatta vaiko
puupalkistolla. Toinen muuttuja on eristys-/pintarakenne: kiviaineisissä
vaihtoehtoina koolaus + levy/lauta/kerroskipsi/... tai puupalkiston päällä
kiviaineinen pintavalu (esim. Sepan
kevytlaatta)/lattialauta/lastulevy/vaneri/kerroskipsi/...
Kaiken kaikkiaan siis varsin monimuotoinen valikoima erilaisia rakenteita.

Post by Tomi
Tuo paikallinen "hetkellinen yläpuolinen kosteusrasitus" kommentti on siis
puurakenteen ongelma, eikä maanvaraisen laatan/ontelolaatan ym. ongelma?
Myöskin sateisen kesän homehtumisvaara on kaiketi puurakenteen ongelma?

Ei mikään yksittäinen asia ole "ongelma" vaan pikemminkin "huomiota kaipaava
ominaisuus". Kaikki ne voidaan huomioida suunnitteluvaiheessa, eikä niistä
oikein tehden muodostu ongelmaa.

Post by Tomi
Mitenkähän nuo ontelolaatat suhtautuvat takan painoon? Laatat täytynee
tukea takankohdalta rakenteen alapuolelta?

En ole kovin hyvä noissa ontelolaattajutuissa (puumies) mutta sen tiedän,
että ontelolaatoissakin isot pistekuormat ovat enempi ongelma kaukana laatan
alapuolisesta tuesta. Läheskään aina takka ei edellytä erityistoimia. Tuo on
kuitenkin taas sellainen kysymys, että sen ratkaisee perustussuunnittelija
"käden käänteessä" - olettaen, että pestaatte ammattimiehen :-)

Post by Tomi
Galluppina kysyisin, että kuinkahan moni on tuota huolto-ominaisuutta
tarvinnut?

Niissä taloissa, joista mulla on työnkautta kokemusta, niin ehkä
promillien - korkeintaan yksittäisprosenttien - luokkaa. Omassa
asuinympäristössä ei ole sattunut kohdalle.

[Tomi]

Post by Rauno Kangas
Niissä taloissa, joista mulla on työnkautta kokemusta, niin ehkä
promillien - korkeintaan yksittäisprosenttien - luokkaa. Omassa
asuinympäristössä ei ole sattunut kohdalle.

Mikähän on yleisin syy? Huono materiaali, asennusvirhe vai käyttövirhe?

[Rauno Kangas]

Post by Tomi
Mikähän on yleisin syy? Huono materiaali, asennusvirhe vai käyttövirhe?

Minenn äkikseltään muista kuin "hämärästi" pari tapausta jostain
parinkymmenen vuoden takaa ja nekin on niin vanhoissa taloissa, ettei niitä
kannata kauhiasti tässä yhteydessä muistella. Niistä ei löydy yhtymäkohtia
nykyrakentamiseen.

[Jouni Saari]

Post by Tomi

Post by Rauno Kangas
Niissä taloissa, joista mulla on työnkautta kokemusta, niin ehkä
promillien - korkeintaan yksittäisprosenttien - luokkaa. Omassa
asuinympäristössä ei ole sattunut kohdalle.

Mikähän on yleisin syy? Huono materiaali, asennusvirhe vai käyttövirhe?

Viemäreitä täytyy huoltaa melko harvoin ulkopuolelta, mutta uutta on
helpompi vetää rossin alla kuin piikata auki maavaraista lattiaa.
Rossipohjan kanssa onnistuu kylppärin tai vessan teko jälkeen päin lähes
mihin kohtaan tahansa rossin päällä.

Tai voi tuoda myös sähköt vaikka keskelle olohuonetta alakautta, saa esim
keittiösaarekkeen jälkikäteen mihin vaan, kun sähkö, vesi ja viemäri tulee
lattian läpi.

Sitten rossipohjan alle voi haudata viinipullot jemmaan:-) Ei tosin ihan
kellariolosuhteet, mutta ei jäädy eikä ole aivan hellettäkään.

[mika]

Post by Jouni Saari
Viemäreitä täytyy huoltaa melko harvoin ulkopuolelta, mutta uutta on
helpompi vetää rossin alla kuin piikata auki maavaraista lattiaa.
Rossipohjan kanssa onnistuu kylppärin tai vessan teko jälkeen päin lähes
mihin kohtaan tahansa rossin päällä.

Yes. Viime vuonna tipautin vessan lattian alas ja uusin viemärit
40-luvulla tehdyltä rossipohjalle rakennetulta talonpuoliskolta.

Pari kuukautta sitten piikattiin elintasosiiven maanvarainen laatta
auki, uusittiin viemäri, kuivateltiin lattiapinnan alapuoliset märät
puurakenteet, katkaistiin vesi valuun sijoitetuista käyttövesiputkista
jne....

Kallistuu rossipohjan puolelle. Tosin, nykyäänhän ei laitettaisi niitä
vesiputkia ainakaan ilman suojaputkia laatan sisään. Muitakin ratkaisuja
voisi varmaan miettiä (siis muillakin konsteilla kuin rossipohjalla)
fiksummaksi, niin että korjaaminen talon elinkaaren aikana ei olisi
kauhean vaikeaa.

mika

[Jarmo M]

Post by Tomi
Mitenkähän nuo ontelolaatat suhtautuvat takan painoon? Laatat täytynee
tukea takankohdalta rakenteen alapuolelta?

Ontelolaattarakenteessa on vaudoitus vain alapinnassa, joten se on aina vain
yksiaukkoisen rakenteen ratkaisu. Käytännössä siis takankohdalla laatta on
katkaistu ja takalle tehty "takkavaraus" johtaa kuormat suoraan maaperään.

Mitenkään mainostamatta kannattaa tutustua Parma-Parel ratkaisuun, jossa
valaa ei tarvitse kuin nurkkiin riittävät anturat, loppu hoidetaan
sokkelielementeillä ja ontelolaatoilla. Hieman kalliimpi kuin perinteinen
harkko-puupalkisto-yhdistelmä, mutta melkoisen nopea työteknisesti, kun
ontelolaatat saa valmiiksi lämmöneristettynä.

Jarmo

[Petteri Soikkonen]

Post by Rauno Kangas
Rossipohja tulee kalliimmaksi. Tuo lienee kiistaton totuus. Ja siihen
kiistattomat totuudet päättyvätkin. Kuinka paljon kalliimmaksi, sitä
pähkäilin päässäni ja päädyin niin isoihin lukuihin, että en taida niitä
kehdata edes julkaista (olivat sen verran isoja, että epäilen laskeneeni
jotain pahasti pieleen).

Olisi kiinnostavaa nähdä nuo laskelmat. Puurossipohjan lattiavasat eivät
hirveitä maksa (eihän?), levyt, styroxin kallistuessa eristevilla saattaisi
tulla samoihin kuin styroxi (ihan hatusta vedettynä), tuulensuoja, työ.
Mutta maksaa se betonikin ja liipparit pitää olla, rautakin kallistui
välillä kiina-ilmiön vuoksi. Eli mikä siinä rossipohjassa niin (kauhean)
paljon enemmän maksaa?

Vertailun vuoksi meidän noin 132m2:n kantava laatta, paksuus noin 10-11cm,
styroxia kauttaaltaan 15cm, laatan vahvistus 2.4x2.4x0.15m (alla solimate
tms):

Solimate, raudat, styroksi, yms. vermeet 1530 EUR
liippaus 400
betoni pumpattuna 1625 (luullakseni 16
kuutiota, en ole varma)
Yhteensä 3555
Ite asennettuna, liipparit ostettuna.

Rauno unohti yhden plussan: rossipohjaa ei tarvitse kuivattaa ;) Kiistaton
etu kastellimaisessa talvirakentamisessa.

Haittapuolelle voi varmaan lisätä lisääntynyt energiankulutus, ainakin jos
tulee lattialämmitys (tai sitten eristystä paljon lisää).

Petteri

[Rauno Kangas]

Post by Petteri Soikkonen

Post by Rauno Kangas
kiistattomat totuudet päättyvätkin. Kuinka paljon kalliimmaksi, sitä
pähkäilin päässäni ja päädyin niin isoihin lukuihin, että en taida niitä
kehdata edes julkaista (olivat sen verran isoja, että epäilen laskeneeni
jotain pahasti pieleen).

Olisi kiinnostavaa nähdä nuo laskelmat. Puurossipohjan lattiavasat eivät
hirveitä maksa (eihän?), levyt, styroxin kallistuessa eristevilla saattaisi
tulla samoihin kuin styroxi (ihan hatusta vedettynä), tuulensuoja, työ.
Mutta maksaa se betonikin ja liipparit pitää olla, rautakin kallistui
välillä kiina-ilmiön vuoksi. Eli mikä siinä rossipohjassa niin (kauhean)
paljon enemmän maksaa?

Minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Ja edellä suhteellisen selvästi lukee, etten
aio laskelmaani julkistaa sen todennäköisen virheellisyyden vuoksi. Siitä
kuitenkin olen melko vakuuttunut, että rossipohja on selkeästi kalliimpi (jo
1980-luvulla tekussa opetettiin, että rakentamisessa maksaa kaikkein
eniten - kuormien vaakasuora siirtäminen eli palkki- ja laattarakenteet :-)

[JukkaK]

Moi,

Post by Rauno Kangas
Toisten mielestä rossipohja on kuitenkin "paljon parempi". Kuinka paljon
parempi onkin jo paljolti arvostuskysymys. Yritän laittaa tuohon plussat

Eikös viime aikoina ole noussut esille käsitys, että se ei enää olekaan
nykyisillä rakenteilla niin hyvä systeemi kuin on ollut historiallisesti.
Nykyeristys on niin tehokas, että sinne ryömintätilaan syntyy kastepiste,
johon sitten lahot ja homeet pääsee pesimään. Tuota sitten ehkäistään mm.
imureilla jotka imee sieltä ryömintätilasta koko ajan ilmaa ja varmistaa
riittävän tuulettuvuuden.

Taas yksi esimerkki nykyrakentamisen "parsitaan paikkaa paikan päälle"
meiningistä. Ikinä ei poisteta varsinaista ongelman syytä, vaan
laastaroidaan uudella teknisellä keksinnöllä, jne loputon kierre.

JukkaK

[Kai Kuparinen]

Post by JukkaK
Moi,

Post by Rauno Kangas
Toisten mielestä rossipohja on kuitenkin "paljon parempi". Kuinka paljon
parempi onkin jo paljolti arvostuskysymys. Yritän laittaa tuohon plussat

Eikös viime aikoina ole noussut esille käsitys, että se ei enää olekaan
nykyisillä rakenteilla niin hyvä systeemi kuin on ollut historiallisesti.
Nykyeristys on niin tehokas, että sinne ryömintätilaan syntyy kastepiste,
johon sitten lahot ja homeet pääsee pesimään. Tuota sitten ehkäistään mm.
imureilla jotka imee sieltä ryömintätilasta koko ajan ilmaa ja varmistaa
riittävän tuulettuvuuden.
Taas yksi esimerkki nykyrakentamisen "parsitaan paikkaa paikan päälle"
meiningistä. Ikinä ei poisteta varsinaista ongelman syytä, vaan
laastaroidaan uudella teknisellä keksinnöllä, jne loputon kierre.

Vai oikein kierre. No mikäs ongelma on edessä sitten kun se
rossipohjasta imevä imuri on asennettu ja alapohjan homehtuminen on estetty?

Kai

[Lauri Uusitalo]

Post by Kai Kuparinen
Vai oikein kierre. No mikäs ongelma on edessä sitten kun se
rossipohjasta imevä imuri on asennettu ja alapohjan homehtuminen on estetty?

Jos imuri vain riittää. Pitänee imeä niin paljon, ettei alapohjaan
tullut ilma ehdi jäähtyä maanpinnan vaikutuksesta kastepisteeseen.

[Jouni Saari]

Post by Lauri Uusitalo

Post by Kai Kuparinen
Vai oikein kierre. No mikäs ongelma on edessä sitten kun se
rossipohjasta imevä imuri on asennettu ja alapohjan homehtuminen on estetty?

Jos imuri vain riittää. Pitänee imeä niin paljon, ettei alapohjaan
tullut ilma ehdi jäähtyä maanpinnan vaikutuksesta kastepisteeseen.

Tuota, ongelmahan on se, että pinnat on kylmiä, ja ne saavuttaa kastepisteen
ulkoilman absoluuttisella kosteustasolla. Keväällä ongelma vanhojenkin
systeemien kanssa, vaikka kuinka vuotaisi lämpöä talosta. Silloin kylmän
rakenteen lisätuuletus vain kastelee lisää, kunnes rakenne on lämmennyt ja
alkaa taas kuivua.

Ongelmaan auttaa parhaiten se, että alimpana on esim solumuovia esiteenä,
samoin sokkelin reunoissa. Ne jäähtyy ja lämpenee nopeastia, ja ovat siis
vähän aikaa kerrallaan kastepisteessä. Maan kastepisteeseen auttaa se, että
sen annetaan mennä kastepisteeseen, mutta ei laiteta eloperäistä materiaalia
talon alle. Salaojasoran kasteet valuu alas salaojiin, ei niistä ole sen
kummemmin haittaa. Keväällä kylmä maa kastuu, teki mitä tahansa
tuuletustemppuja. Ja kastui se sata vuotta sittenkin.. Osa nykymokista on
sitäkin, että luullaan lisätuuletuksen aina kuivaavan. Keväällä ei
välttämättä niin käy.

En pitäisi vanhojakaan rossipohjia idioottivarmoina, aika monessa niissäkin
on laho tai liiallista mikrobikasvustoa. Vanhankin rossipohjan alla usein
haisee kellarilta, siis sädesientä, bakteereja, homeita.. Liian huonosti
toimivat rossipohjat on vaan hylätty lattiasienitestissä ja talot purettu
tai poltettu aikoja sitten, jäljellä on toimivia tai melkein toimivia.

Vanhaa rossipohjan tuuletusta muuten suositellaan parannettavaksi tekemällä
hormiin tuuletusreikä imemään rossin yläpinnasta ilmaa savupiippuun. Sitten
poistetaan mullat ja eloperäinen maa ja korvataan pienellä kerroksella
lecapapua tai soraa, ehkä laitetaan myös boorihappoa tai booraksia muutama
säkillinen pintamaahan, samaa homeenestoainetta kuin selluvillassa.
Lecapapun tarkoitus ei ole toimia kuin pienenä ilman liikettä hidastavana
kerroksena, hiukan hidastellaan ilman ja lämmön liikkeitä maan pinnassa, ei
siis mitään massiivista kerrosta. Voi olla tarpeen, vaikka talo on vanha ja
hyväkin, näyttää ilmasto muuttuvan, ja vanhakaan talo ei välttämättä enää
toimi samalla tavalla kuin viimeisen sata vuotta.

[ove]

uskaltaiskohan yrittää panna ... lusikkansa tänhänkin soppaan

ellei joku pane (edes hieman) hanttiin, niin tuskin mitään
kehittävää keskustelua(kaan) syntyyy, sillä - kuten sanottu:
"arvo-objektivismi tappaa keskustelun" ...



ensinnä hieman noista käsitteistä: "rossipohja" on
jo kansan(perinne)kielessäkin muodostunut vain tietynlaisen
PUUrakennelattian käsitteeksi, eikä sillä yleensä ole mitään
ontelolaatta-alapohjaratkaisua tarkoitettu

riippumatta siitä, kummalla puolen onteloja lämpöeriste sijaitsee
on ontelolaatta aina ontelolaatta - eikä siis mikään ns. rossipohja;

ja jokainenhan (ellei ole ihan tyhmä) ymmärtää jo muutoinkin,
että tuo rakenne on "kantava", sillä eihän ontelolaattoja
pientaloissakaan - ainakaan normaalisti - miksikään
maanvaraisiksi laatoiksi asenneta
(... hm ... paitsi ehkä ontelolaatta-anturat?)

(jos joku kertoo että talossansa on rossipohja, niin ontelolaatta
ei kyllä ihan ensimmäiseksi tule ainakaan minun mieleeni) ...
no, - ajat tosin muuttuvat ... ja kaikki rakenteet (ja kieli) sen myötä


myöskään paikalla valettu, kantava! betonivalu-alapohja(kaan) ei
- ainakaan mun (rakenne)käsitemaailmassani - ole mikään rossipohja

mutta jos nyt käsite "rossipohja" kerran välttämättä halutaan
"laventaa" käsittämään kaikki kantavat alapohjaratkaisut, niin ...
... olkoon sitten niin (eli: menköön ! - mutta vain tämän kerran)

maanvarainen laatta sen sijaan - edes reunavahvistettunakaan - on
tuskin kuitenkaan mikään rossipohja ... vaikkakin se olisi tehty
niin tukevaksi (ja "kantavaksi?") että vetelään suohon rakennetun
ja yhdestä nurkastaan jo painuneen ok-talon voisi linja-auton isolla
pullotunkilla oikaista


rossipohjien "hyvät ja huonot" ominaisuudet:

laajoissa tutkimuksissa on havaittu että rakennettujen rossipohjien
tuuletus on ollut yleensä täysin riittämätöntä ... ja on sitä yhä ...
- vaikkakin kissanluukkujen lukua ja kokoa on määräyksin lisätty

joten kaikki orgaaniset (rakenne)materiaalit on rossipohjissa aina
vaarassa homehtua ja sienettyä ... suurimmman osan aikaa vuodesta

oikeinkin tehdyn rossipohjan alla vallitsee siis normaalisti säätila,
jota voisi luonnehtia esim. sanalla: kasvihuoneilmiö


yläpuolinen kosteus(vahinko) valuu yleensä rossipohjassa - ja
tietysti kaikissa muissakin alapohjarakenteissa - aina sinne
lämpöeristeisiin ... ... p:ru vieköön !
ja kastelee ne (ainakin paikallisesti) usein aivan litimäriksi ...
(vaikka jotkut eivät vieläkään usko mineraalivillaeristeen
kykenevän kosteutta edes "sitomaan")

... ja aiheuttaa vaikeasti poistuulettuvana
ja -kuivattavana aina melkoisen home- ja kaikissa puurakenteissa
myös lahoriskin

lämpöeristeen sijoitus rakenteeseen onkin tuon ongelman suhteen
ratkaisevaa:
kaikki ns. "sandwich"-tyyppiset lattiarakenne- / -eristeratkaisut
ovat kosteus(vuoto)vahingon sattuessa käytännössä riskirakenteita
( ... ja tosi v:ttumaisia kuivattaa !)


jotta kosteus rossipohjan alla pysyisi edes siedettävänä, voidaan
ryömintätilan ilmanvaihtoa ja tuulestusta joutua lisäämään joskus lähes
kohtuuttomaksi, jolloin tuo tilakin on talvella aivan jääkylmä ...
... joka puolestaan aiheuttaa sen, että kaikki rossipohjalattiat
tuntuvat aina jalkapohjiin liian kylmiltä myös talon sisäpuolella

edes 400-600 mm eristevillapaksuuskaan ei riitä tuottamaan
lattiaan riittävää lämpimyyden tunnetta, joten lattialämmitys on
ainoa keino saada rossipohjalattiasta edes siedettävän tuntuinen ...
... puhumattakaan mitään tuollaisen lattialämmitetyn, tuuletetun
rossipohjalattian energiaa tuhlaavasta ominaisuudesta - alaspäin


puurakenteista (siis "oikeaa") rossipohjaa ei koskaan mitoiteta
massiivisen, varaavan takan aiheuttamalle pistekuormalle, vaan
sellaisen perustus on aina rakennettava maasta asti ...
ja myös lämpöristettävä ulkopuolelta ryömintätilassa hyvin

ontelolaatta sen sijaan ... ... mitoitetaan aina etukäteen kaikille
tiedossa oleville pistekuormille, ja myös sen vahvistaminen
- tarvittavin esijännitetyin teräksin - jo tehtaalla on ihan helppoa
... "piis ov keik" ... eikä edes maksa paljoa (mitään) lisähintaa

maanvarainen(lattia)laatta voi kyllä kestää takan painon ... ellei se
maa sitten painu sen alta, ... mutta YLEENSÄ takan - jo etukäteen
tiedossa oleva - paikka kylläkin vahvistetaan ... sekä piirustuksissa
että myöskin käytännössä


kaikki raadot poistuvat maanvaraisen betonilaatankin alta
jo ihan yhtä helposti riittävän karkeaa täyttösoraa ja oikein
suunniteltua raatojenpoistoputkea käyttäen, joten asunnon
raadottomuus ei ole enää vain alta tuulettuvan rossipohjan
ominaisuus


rossipohjassa aivan samoin kuin maanvaraisessakin betonilaatassa
on kummassakin omat riskinsä - mutta maanvaraisessa laatassa
tosin vain silloin, jos se(n alapuoliset "rakenteet": - täyttö, eriste
ja salaojat) on tehty aivan väärin, tai ... jos talo on jostain
kumman syystä rakennettu suohon ... eli nykyään tällaiselle
normaalille, uudelle, kaavoitetulle pientaloalueelle


Rauno! - nyt on sinun vuorosi ... vai uskaltaako ehkä joku muu

[Marko Björkroth]

Post by ove
jotta kosteus rossipohjan alla pysyisi edes siedettävänä, voidaan
ryömintätilan ilmanvaihtoa ja tuulestusta joutua lisäämään joskus lähes
kohtuuttomaksi, jolloin tuo tilakin on talvella aivan jääkylmä ...

Päinvastoin. Syksyllä ja talvella ryömintätila on selvästi ulkoilmaa
lämpimämpi (pääasiassa maaperään kesällä varastoituneen lämmön ansiosta)
eikä kosteuden kanssa pitäisi olla ongelmia (olettaen, ettei talon
alla ole uima-allasta vaan salaojitus on kunnossa jne.) Lämpötila pysyy
pakkasillakin nollan tienoilla, joten mahd. lattioden kylmyydelle on
parasta etsiä muuta selitystä ("raaka" korvausilma / ilmavuodot).

Ongelmat tulevat keväällä ja kesällä, kun ulkoilma on lämmintä (=korkea
absoluuttinen kosteus), mutta maaperä on vielä viileää.

Tähän auttaa
a) tehokas ilmanvaihto (nostetaan siis ilmanvaahtomäärä moninkertaiseksi
talveen verrattuna) mm. lämpenemisen nopeuttamiseksi
b) eristeen lisääminen maan pintaan, lecasora on tässä hyvä
c) ryömintätilan suhteellisen kosteuden lasku joko ilmankuivaimen tai
lämmityksen avulla

Oikea ratkaisu(yhdistelmä) riippuu rak. tyypistä (rossipohjainen
pientalo...ontelolaattojen päälle rakennettu kerrostalo), ilmanvaihdon
lisääminen ei välttämättä ole paras keino. Väärin tehtynä se voi jopa
lisätä kosteutta (imee ilmaa maaperän läpi / tuo kosteutta ulkoilmasta).

Post by ove
kaikki raadot poistuvat maanvaraisen betonilaatankin alta
jo ihan yhtä helposti riittävän karkeaa täyttösoraa ja oikein
suunniteltua raatojenpoistoputkea käyttäen, joten asunnon
raadottomuus ei ole enää vain alta tuulettuvan rossipohjan
ominaisuus

Ei ole ominaisuus, mutta tuulettuva alapohja on silti varmempi ratkaisu
- etenkin koneellisella ilmanvaihdolla höystettynä. Maavaraisen laatan
saaminen täysin ilmatiiviiksi on mission impossible.

Marko

[ove]

Post by Marko Björkroth

Post by ove
jotta kosteus rossipohjan alla pysyisi edes siedettävänä, voidaan
ryömintätilan ilmanvaihtoa ja tuulestusta joutua lisäämään joskus
lähes kohtuuttomaksi, jolloin tuo tilakin on talvella aivan jääkylmä ...

Päinvastoin. Syksyllä ja talvella ryömintätila on selvästi ulkoilmaa
lämpimämpi (pääasiassa maaperään kesällä varastoituneen lämmön ansiosta)

mitens' ihmeessä lämpö muka sinne talon alle kesälläkään
pääsisi varastoitumaan, kun edes aurinko ei siihen kohtaan paista
koska talo on sen maapläntin päällä varjostamassa ?

Post by Marko Björkroth
eikä kosteuden kanssa pitäisi olla ongelmia (olettaen, ettei talon
alla ole uima-allasta vaan salaojitus on kunnossa jne.) Lämpötila pysyy
pakkasillakin nollan tienoilla, joten mahd. lattioden kylmyydelle on
parasta etsiä muuta selitystä ("raaka" korvausilma / ilmavuodot).

ryömintätilan kosteustutkimukset ovat juuri osoittaneet, että talvella
ryömintätilla kastuukin sisätiloista tulevasta kosteudesta, joka pitäisi
tuuletettaa tehokkaasti pois

ja juuri sen vuoksi ryömintätilan tuuletus ja ilmanvaihtomäärä olisi oltava
suurta - ... mikä taas puolstaan aihuettaa ryömintätilan huomattavan
viilenemisen - jopa lähelle ulkoilmassa muutoinkin vallitsevaa lämpötilaa

Post by Marko Björkroth
Tähän auttaa
a) tehokas ilmanvaihto (nostetaan siis ilmanvaahtomäärä moninkertaiseksi
talveen verrattuna) mm. lämpenemisen nopeuttamiseksi
b) eristeen lisääminen maan pintaan, lecasora on tässä hyvä
c) ryömintätilan suhteellisen kosteuden lasku joko ilmankuivaimen tai
lämmityksen avulla

eh-heh ... et voi olla tosissasi ...
kuka muka ryhtyisi energiaa säästääkseen lämmittämään ryömintätilaakin?
- tai panisi sinne kalliin ja energiasyöpön kondenssikuivaimen pörisemään?
... siellähän saisi yrittää puuhastella tuomiopäivään asti - ihan turhaan
ja ainoat touhusta hyötyvät olisivat Fortum ja Vattenfall ... hah -haa

ja kostea lecasorakerros lämpöeristeenä on yhtä tyhjän kanssa ... mutta
sen tiesit takuulla itsekin

Post by Marko Björkroth
Ei ole ominaisuus, mutta tuulettuva alapohja on silti varmempi
ratkaisu - etenkin koneellisella ilmanvaihdolla höystettynä.
Maavaraisen laatan saaminen täysin ilmatiiviiksi on mission impossible.

enpä ole vielä nähnyt sitä ihmettä, että ryömintätila olisi varustettu
koneellisella ilmanvaihdolla
... sillä juuri mm. sen(säästönkin)hän pitäisi olla yksi rossipohjaratkaisun
"suurista?" eduista, mutta
maanvaraisen betonilaatan ( ... ja saa sen tiiviiksi - kun vain Osaa)
kanssa
raadonpoistoimuri - yhdessä raadonpoistoputkiston kanssa - on
suositeltu ja erittäin hyvin toimiva ratkaisu ... usein ei tarvita edes
sitä imuria, vaan putkistoon imeytyvät raadot poistuvat talon keskelle
sijoitettua - ja lämmintä - nousuhormia pitkin ihan painovoimaisestikin

jos tuota vielä epäilet, niin kannattaa varmaan tilata
säteilyturvakeskuksesta
edullinen raatomittaripurkki

[Marko Björkroth]

Post by ove
mitens' ihmeessä lämpö muka sinne talon alle kesälläkään
pääsisi varastoitumaan, kun edes aurinko ei siihen kohtaan paista
koska talo on sen maapläntin päällä varjostamassa ?

Ilmanvaihdon mukana + johtumalla maaperän kautta.

Post by ove
ryömintätilan kosteustutkimukset ovat juuri osoittaneet, että talvella
ryömintätilla kastuukin sisätiloista tulevasta kosteudesta, joka pitäisi
tuuletettaa tehokkaasti pois

Missäs tällaisia tutkimuksia on julkaistu? Mahtaa olla rossipohja
hienossa kunnossa, kun lämmintä ilmaa painetaan lattian läpi... taitaa
vaatia aika hurjan ylipaineen, kun normaalisti ilman virtaussuunta on
tasan päinvastainen.

Aiheesta tehdyn tuoreen väitöskirjan mukaan kosteus tulee pääasiassa
maaperästä + lämpimän korvausilman mukana kesällä. Ilmavuodot alapohjan
läpi ovat perin yksisuuntaisia, ryömintätilasta rakennukseen.
Pahimmillaan (koneellisen poiston talot) *kaikki* ryömintatilan
poistoilma virtaa alapohjan läpi ts. ilma virtaa tuuletusaukoista vain
sisäänpäin.

Post by ove
eh-heh ... et voi olla tosissasi ...
kuka muka ryhtyisi energiaa säästääkseen lämmittämään ryömintätilaakin?
- tai panisi sinne kalliin ja energiasyöpön kondenssikuivaimen pörisemään?

Joku, joka ei välttämättä halua perustaa herkkusieniviljelmää
rossipohjaansa. Kosteus on muuten aika vaikeaa saada varmasti, kesän
keleistä riippumatta, pysymään 75-80 % tienoilla. Energiankulutus on
pari kWh/m² vuodessa eli 150 m² talossa lysti maksaa vajaat viisi kymppiä.

Muunkinlaisia ratkaisuja on, mutta niitä ei ole Suomessa paljoa
käytetty. Sinun nyt ainakin luulisi lämpenevän systeemille, missä
ryömintätila pidetään lämpimänä kierrättämällä rak. poistoilma
autotallin sijaan ryömintätilan kautta. Tällöin koko ryömintätila pitää
tietenkin olla hyvin lämpöeristetty.

Ruåtsissa puolestaan harrastetaan lämpimia ja tuulettamattomia
ryömintätiloja, mutta sellainen edellyttää erittäin huolellista työtä
vesieristysten ym. yksityiskohtien kanssa elikkä turhan riskaabeli
meikäläisellä mentaliteetilla.

Post by ove
ja kostea lecasorakerros lämpöeristeenä on yhtä tyhjän kanssa ... mutta
sen tiesit takuulla itsekin

10 cm kosteaakin lecasoraa eristää lämpöä paremmin kuin 10 cm ei mitään.

Post by ove

Post by Marko Björkroth
Ei ole ominaisuus, mutta tuulettuva alapohja on silti varmempi
ratkaisu - etenkin koneellisella ilmanvaihdolla höystettynä.
Maavaraisen laatan saaminen täysin ilmatiiviiksi on mission impossible.

enpä ole vielä nähnyt sitä ihmettä, että ryömintätila olisi varustettu
koneellisella ilmanvaihdolla

Koneellisen poiston ei pitäisi olla lainkaan harvinainen ratkaisu
uusissa rakennuksissa. Eihän sitä tietenkään päällepäin näy, kun seinän
vierustoilla on joka tapauksessa korvausilmatötteröt.

Post by ove
maanvaraisen betonilaatan ( ... ja saa sen tiiviiksi - kun vain Osaa)
kanssa

Harmi, ettet ole rakentanut kaikkia Suomen alapohjia. Yleensä
viimeistään viemäri- ja vesijohtoläpiviennit on kämmätty.

Post by ove
raadonpoistoimuri - yhdessä raadonpoistoputkiston kanssa - on
suositeltu ja erittäin hyvin toimiva ratkaisu ... usein ei tarvita edes
sitä imuria, vaan putkistoon imeytyvät raadot poistuvat talon keskelle
sijoitettua - ja lämmintä - nousuhormia pitkin ihan painovoimaisestikin

Harmin paikka, mutta nyt on ove ihan todistettavasti vaihtanut
asialinjalta ihan puhtaaseen huuhaaseen. Lainaus osoitteesta
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/uudisrakentaminen/

"Pelkän putkiston toiminnasta on myös paljon virheellisiä käsityksiä.
Putkisto ilman imuria ei alenna radonpitoisuutta merkittävästi - kuten
monesti ajatellaan. Radonpitoisuuden lasku perustuu ensisijaisesti
alipaineeseen, ja riittävä alipaine syntyy laatan alle vain koneellisen
imun avulla. Putkiston asennuksessa on syytä noudattaa RT-ohjekortin
mukaisia ratkaisuja. Näistä poikkeavat tavat saattavat johtaa huonosti
toimivaan ratkaisuun."

Post by ove
jos tuota vielä epäilet, niin kannattaa varmaan tilata
säteilyturvakeskuksesta
edullinen raatomittaripurkki

Hmm. Vaikka asunkin kolmannessa kerroksessa, voisi tosiaan olla hupaisaa
joskus mitata, paljonko radonia pukkaa talon betonirakenteista.

Marko

[ove]

Post by Marko Björkroth

Post by ove
kuka muka ryhtyisi energiaa säästääkseen lämmittämään ryömintätilaakin?
- tai panisi sinne kalliin ja energiasyöpön kondenssikuivaimen pörisemään?

Joku, joka ei välttämättä halua perustaa herkkusieniviljelmää
rossipohjaansa.

... AIVAN ! ...

Post by Marko Björkroth
... Sinun nyt ainakin luulisi lämpenevän systeemille, missä
ryömintätila pidetään lämpimänä kierrättämällä rak. poistoilma
autotallin sijaan ryömintätilan kautta. Tällöin koko ryömintätila pitää
tietenkin olla hyvin lämpöeristetty.

JOO ... JUST' !
lämmitetään vain - vaikka koko seutukunta - tai etelä-Suomen lääni

Post by Marko Björkroth
Koneellisen poiston ei pitäisi olla lainkaan harvinainen ratkaisu
uusissa rakennuksissa. Eihän sitä tietenkään päällepäin näy, kun
seinän vierustoilla on joka tapauksessa korvausilmatötteröt.

en ole tutustunut ruåtsalaisten ok-talojen kummallisuuksiin, mutta
luulen että siirryit ehkä nyt puhumaan suomalaisten rivitalojen ja
kerrostalojen alapohjaratkaisuista

Post by Marko Björkroth
10 cm kosteaakin lecasoraa eristää lämpöä paremmin kuin 10 cm ei mitään.

... AIVAN ! ... juuri tuotahan minäkin

[T Soukko]

Post by Marko Björkroth
Ruåtsissa puolestaan harrastetaan lämpimia ja tuulettamattomia
ryömintätiloja, mutta sellainen edellyttää erittäin huolellista työtä
vesieristysten ym. yksityiskohtien kanssa elikkä turhan riskaabeli
meikäläisellä mentaliteetilla.

Kaveri on rakentamassa Älvsbytaloa ja kertoi, että siihen tulee
toimittajan puolesta jonkilainen kosteudenpoisto (sähköllä toimiva
kuivain) ryömintätilaan.

t.Tero

[ove]

Post by T Soukko
Kaveri on rakentamassa Älvsbytaloa ja kertoi, että
siihen tulee toimittajan puolesta jonkilainen kosteudenpoisto
(sähköllä toimiva kuivain) ryömintätilaan.

siis ... hitaat ruåtsalaisetkin ovat jo hiffanneet, että
jonkin sortin kosteudenpoistoa homehtumiselle niin
herkästä rossipohjasta tarvitaan ... hyvä niin !

no iso ihmehän se olisi kai ollutkin, jos he eivät ottaisi
omassa tuotannossaan jo tutkittua tietoa lainkaan huomioon


oikeinkaan (siis rakentamismääräysten mukaan) rakennettu
rossipohja ei nykyisissä "normaali"oloissakaan tuuletu riittävästi
ja sen vuoksi helposti homehtuu ... minkä vuoksi sen tuuletusta
varten on keksittävä ja kehitettävä yhä uusia ja tehokkaampia
"kikkailuja"

vielä joskus 1930-1950 luvuilla rakennetut ja
niin "turvalliseksi tiedetyt" rosspohjarakenteet eivät enää
nyky-oloissa ja uusimman tiedon mukaan olekaan turvallisia

[ove]

Post by Marko Björkroth
Missäs tällaisia tutkimuksia on julkaistu? Mahtaa olla rossipohja
hienossa kunnossa, kun lämmintä ilmaa painetaan lattian läpi... taitaa
vaatia aika hurjan ylipaineen, kun normaalisti ilman virtaussuunta on
tasan päinvastainen.

joo, ... ja ehkä hieman vielä lisää ns. perustietoa rakentamisesta
sekä kosteudesta:
http://www.rakennustieto.fi/82-10560/rakennus.htm#Ilmoitetut :

"Ilmansulku ehkäisee ilmavuodot rakenteen läpi parantaen
lämmöneristävyyttä, mutta se läpäisee kosteutta (vesihöyryä).

Höyrynsulku estää ilmavuotojen lisäksi myös kosteuden pääsyn
rakenteeseen vähentäen kosteusteknisiä riskejä."



ja tuo kaikki edellä esitetty niiku' eräänlaisena alustuksena:
joskus myöhemmin tapahtuvaa, omakohtaista
"kosteuden siirtyminen rakenteissa"-pähkäilyä varten

[Marko Björkroth]

Post by ove
joo, ... ja ehkä hieman vielä lisää ns. perustietoa rakentamisesta

Ja tuosta sitten automaattisesti seuraa, että vesihöyryn diffuusio
lattiarakenteen läpi on ryömintätilan tärkein kosteuslähde?

Silloinhan pitäisi myös ulkoverhouksen alle järjestää vastaavanlainen,
0,5 m³/h neliötä kohti ilmanvaihto kuin ryömintätiloissakin...

Marko

[ove]

Post by Marko Björkroth
Ja tuosta sitten automaattisesti seuraa, että vesihöyryn diffuusio
lattiarakenteen läpi on ryömintätilan tärkein kosteuslähde?

eh-he-he ... ! no eihän kukaan kai toki NIIN ole sanonu'.
tärkeysjärjestys on jätetty toistaiseksi keskustelun ulkopuolelle

mutta jos talo sijaitsee korkean ja kuivan soraharjun päällä
(kuten nyt tässäkin tapauksessa) niin maasta talon alta ei
ainaskaan nouse sinne ryömintätilaan ryömimään mitään muuta
kuin niitä raatoja

Post by Marko Björkroth
Silloinhan pitäisi myös ulkoverhouksen alle järjestää vastaavanlainen,
0,5 m³/h neliötä kohti ilmanvaihto kuin ryömintätiloissakin...

pystysuoran, molemmista päistään avoimen raon tuuletus ja ilman-
vaihtuvuus on kai nyt kuitenkin pikkasen eri asia kuin talon alla
sijaitsevan paksun, vaakasuoran ja aina täysin paikoillaan lilluvan
ilmakerroksen (... ellei tuon tilan ilmaa jollain potkurilla vaihdeta)

talvella - ja talvestahan nyt on ensisijaisesti sykymys - kosteus tulee
VAIN sisätiloista, sillä ulkoilmahan on tuolloin tunnetusti aivan
ruutikuivaa

syyskesällä kosteutta tulee myös ulkoa - kissanluukkujen kautta -
ilmanvaihdon mukana, JOSko noista luukuista nyt silloin edes
mitään ilmaakaan tulee, mutta

kuten jo joku tiesi, niin maasta talon alta huokuu niin h:lvetisti kuivaan
soraharjuun varastoitunutta lämpöä (jopa talvellakin!?), ettei ryömintä-
tilassa kai ainakaan kesällä mitään kosteuden kondensoitumisongelmia
pitäsi olla; eli miten talon ryömintätila olisi muka tuolloin NIIN
paljon kylmempi kuin ulkoilmakaan? että jotain haittaavaa konden-
soitumista tapahtuisi (... kun tiedetään ulkoilman kosteuspitoisuus,
joka on ... hm ... Suomessa normaalisti alle 50% ja hetkellisesti
pahimmilla hiostavilla helteillä illansuussa vain noin 60%)

[oh6mtb]

Post by ove
syyskesällä kosteutta tulee myös ulkoa - kissanluukkujen kautta -
ilmanvaihdon mukana, JOSko noista luukuista nyt silloin edes
mitään ilmaakaan tulee, mutta

......
Hiukan säätöä teemaan:

Minulla on jo toteutettu hiukan hankalaan maaperään kesämökin perustus
reunavahvistetulla laatalla. Laatta on hyvien tapojen mukaan salaojitettu ja
routaeristetty. Laatan reunaa kiertää harkkokerros, jonka varaan
hirsikehikko on pystytetty. Joka seinällä on muutaman harkon välein
verkoilla varustettuja "kissanluukkuja". Rakennukseen tulee rossipohja. Alle
jää hiukan harkkoakin matalampi tuuletusväli. Mökkiä ei lämmitetä talvella
muuta kuin siellä käyntien yhteydessä. Kehikko on harjakorkeudessa, lattia
on vielä tekemättä.

Onko tässä mitään homeansaa?

Mauri Pitkänen

[ove]

asuinrakennuksissa vaadittu ryömintätilan
minimikorkeus on nykyään 600 mm ...
paljon matalammissa kun on vähän vaikea edes ryömiäkään

kesämökeille asetettuihin vaatimuksiin en ole perehtynyt



"suuria laho- ja homevahinkoja" aiheuttanee ilmeisesti eniten
maasta nouseva kosteus (nämät Hässlingin suonpohja-tontit)

eikä mikään 300 mm paksuinen Leca-sorakerros
rossipohjan alla, kostean maan päällä, auta asiaa yhtään
vaan pikemminkin juuri päin vastoin, ellei
ryömintätilan tuuletus kissanluukkujen kautta pelitä kunnolla

Leca-sorarakeet vettyvät maasta nousevasta kosteudesta helposti
ja luovuttavat tuon kosteuden ihan yhtä helposti ryömintätilassa
lillivään ilmaan, jolloin pelätty "kasvihuoneilmiö" on valmis

[Atte Kokkinen]

Post by ove
asuinrakennuksissa vaadittu ryömintätilan
minimikorkeus on nykyään 600 mm ...

Entäpä C2:
-----clip--------
3.2.2.1
Ryömintätilan korkeuden tulisi olla
vähintään 0,8 m.
-----clap--------



-AtteK-

[ove]

Post by Atte Kokkinen
Ryömintätilan korkeuden tulisi olla
vähintään 0,8 m.
-AtteK-

TOTTA ! ... hyvä ... !

[Lauri Uusitalo]

Post by ove
Leca-sorarakeet vettyvät maasta nousevasta kosteudesta helposti
ja luovuttavat tuon kosteuden ihan yhtä helposti ryömintätilassa
lillivään ilmaan, jolloin pelätty "kasvihuoneilmiö" on valmis

Kerron vielä kerran omasta kokemuksestani. Uudisrakenne, puurossi,
valettu holvi kosteille tiloille.

Ensimmäinen kesä lattian teon jälkeen (2002). Oli kuuma hikinen heinäkuu
ja alapohjassa ehkä 16-19 astetta lämmintä. Ilmankosteus noin 100%, eli
kun sinne meni niin silmälasit huurtuivat hetken päästä ja hikeä
pukkasi. Parissa viikossa veti puut homeeseen. Epätoivo iski, laitoin
kanavapuhallinta ulos mutta eihän se mitään auttanut kun kosteutta tuli
lisää. Testailin, että mistä sitä kosteutta tulee ja laitoin
maanpinnalle parin neliön muovin. Mestari oli kovasti sitä mieltä että
maasta se tulee, tonttihan oli savista. Eipä tiivistynyt kosteutta
ollenkaan pariin päivään joten päättelin että ulkoilmastahan sitä.

Hakusanaksi "Jarek Kurnitski" Googleen ja johan helpotti. Laitoin 3kW
lämmittimen ja tukin 90% aukoista. Vuorokaudessa kosteusprosentti oli
tippunut alle 70%. Kaikki puut pois ja uudet (käsitellyt) tilalle.

Tämän jälkeen lecaa noin 30cm (ei halpaa) maan pinnalle. Lämmitin pois.
Nyt ei ole ollut ongelmia kahteen vuoteen. Tosin talvella vetää kovilla
pakkasilla pitkälle pakkasen puolelle.

http://www.kliitto.fi/tervetalo/kurnitski02-1.pdf

[Rauno Kangas]

Post by ove
Rauno! - nyt on sinun vuorosi ... vai uskaltaako ehkä joku muu

Kerrassaan kummallista. Kaikista niistä kohdista, jotka jaksoin ajatuksella
lukea - ja jotka ymmärsin, olen suureksi yllätyksekseni samaa mieltä
nimimerkki oven kanssa. Tuollainen tekstin lyhentely ...-menetelmällä tuntuu
vain hieman raskaalta :-)

Siis tässä yhteydessä en lähde isommin riepottelemaan noita juttuja. Asiaa
se pääasiassa oli, joten jonkun muun vuoro kuin minun :-)

[Kivimies]

Post by ove
uskaltaiskohan yrittää panna ... lusikkansa tänhänkin soppaan
ellei joku pane (edes hieman) hanttiin, niin tuskin mitään
"arvo-objektivismi tappaa keskustelun" ...
ensinnä hieman noista käsitteistä: "rossipohja" on
jo kansan(perinne)kielessäkin muodostunut vain tietynlaisen
PUUrakennelattian käsitteeksi, eikä sillä yleensä ole mitään
ontelolaatta-alapohjaratkaisua tarkoitettu
riippumatta siitä, kummalla puolen onteloja lämpöeriste sijaitsee
on ontelolaatta aina ontelolaatta - eikä siis mikään ns. rossipohja;
ja jokainenhan (ellei ole ihan tyhmä) ymmärtää jo muutoinkin,
... vai uskaltaako ehkä joku muu ?

Hei!
Uskalsin ... ja siksi uskalsin lisätä tekstisi loppuun kysymysmerkin.
(sitäpaitsi sukuni on kotoisin Uskaljärveltä/Uskalista)
Hienosti määritellystä, ja laajakatseista terminologiasta huolimatta,
voit vielä miettiä käsitettä "puubetoni" (vrt. purutiili), joka
sinällään me Raunon kanssa jo tuolla aiemmissa kirjoitelmissa
todettiin erinomaiseksi keksinnöksi!? ja sopivaksi
rakenteeksi/elementiksi välipohjaan.

Laajentuneen ja osin uudelleen otsikoiden keskustelun jälkeen palaan
"Tomin"
avaustekstiin:

"Tilanne on seuraavanlainen: Maaperä on kantavaa moreenia, talonpaikka
on
korkein kohta tontissa ja alue ei ole radonaluetta. Kannattaako tehdä
rossipohja pelkästään viemäreiden huollettavuuden takia? Mikähän on
rossipohjan kustannuslisä?"

Nimimerkkini perusteella tietysti suosittelisin rakentamaan kivestä.
Siis betonista.
Mutta hieman uudelleen ajatellen.
Kuvailemasi rakennuspaikkaan sopii erinomaisesti kellarillinen
ratkaisu.
Perusteluja: Kun nykyään joudutaan tekemään perutus noin kuuden harkon
korkuisena + antura, niin siinähän on jo sinulle yhteenlaskien jo 1400
mm kellarin ulkoseinää vähintään puolet kellarin huonekorkeudesta.
Kellariin sijoitetut aputilat vähentävät varsinaisen kerroksen tiloja,
eli joissain paikoissa kallista rakennusoikeutta tulee käytettyä
vähemmin.
Kuvailemallasi tontilla saat ilmeisesti rakennettua kellarin siten,
että sieltä pääsee ulos suoraan maan tasoon tai vain puolen kerroksen
portaikolla.
Enpä kantaisi huolta viemäreiden huollettavuudesta. Pohjaratkaisussa
kun sijoitat WC:T ulkoseinien viereen niin putkenrassaajat/-uusijat
pääsevät helpolla, kun jo sinä syöt koiranputkea! :) Kaukokatseisena
voit tehdä vielä betonilaatan ristiinraudoitettuna, niin tulevat
remontoijat voivat tehdä aukot mieleisekseen.

Mielestäni/mielestämme rossipohjan ongelma on lopullisesti ratkaistu
kevytsorakerroksella, mutta meidän (eräänsortin
kurssilaisten/opettajien) käsityksen mukaan ei ole saatu oikein
syvärunkoisen (> 40m, esim. suurmyymälä) rakennuksen alapohjan
kosteuskäyttäytymistä selväksi. Ongelmaksi muodostuu rakennuksen
keskelle syntyvä tilanne, kun ajan mittaan lämpötila tasoittuu
höyrysulun (muovimatto) molemmin puolin samaksi, ja maton liima rupeaa
kostumaan. ???

[ove]

Post by Kivimies
Mutta hieman uudelleen ajatellen.
Kuvailemasi rakennuspaikkaan sopii erinomaisesti kellarillinen
ratkaisu.

tuosta asiasta olen täysin samaa mieltä ! ... ja suosittelen !

oikein rakennettu ja hyvin tuuletettu, puurakenteinen rossipohja
toimisi todennäköisesti vallan erinomaisesti tuossa kuvaillussa
rakennuspaikassa, mutta on kuitenkin rakennuksen tulevia
toimintoja ajatellen täysin hyödytön - sekä tilana että
rakenneratkaisuna

rossipohjaa ei mielestäni kannata rakentaa vain pohjaviemäreiden
paremman huollettavuuden vuoksi, sillä jos/kun myös mainittu
talotekniikkakin asennetaan jotenkin "edes sinne päin", ja sitä
myös käytetään "asiallisella" tavalla, niin niitä pohjaviemäreitä
ei tarvitse ainakaan yhteen ihmisikään lainkaan huoltaa eikä korjata

mikä niihin viemäreihin muka tulisi ? ... jotta ne sieltä talon alta
joskus uusia ja vaihtaa pitäisi? ... no ei todellakaan mikään !

täydellinen velttoilu ja huolimattomuus viemärin asennuksessa
saattaa johtaa siihen, että maa pohjaviemärin alta painuu, jolloin
viemäri notkahtaa, ja jolloin koko homma on todellakin sössitty
- ja pahoin, mutta ... kun viisaat rakentamismääräykset vaativat
nykyisin kannakoimaan pohjaviemärin aina kiinni alapohjalaattaan,
joten tuon tyypin painumista ei liene enää pelkoa ... ellei sitten
taaskin ole sössitty ... ja pahoin (= kvv-työnjohtaja on - käyttäen
palkkiosummansa hyödyllisesti ja terveyttään edistävästi - ollut
vahvassa humalatilassa ja loistanut poissa-olollaan työmaalta
koko työvaiheen ajan ... eikä ole edes kännykällä soittanut)

jos viemäri menee väärän käytön vuoksi tukkoon, niin se
rassataan viemärirassilla auki eikä sitä hetikohta lähdetä sieltä
betonilaatan alta vaihtamaan ... sano
tuota hommaa varten on määräyksissä vaadittu viemäriin sekä
rassausyhteet että tarkistuskaivot/-putket, joten ... "piis-ov-keik"

vaikka on toki pohjaviemärin vaihtokin suhteellisen helppoa myös
maanvaraisen lattiankin alta: vuokraamosta iso hilti ja piikkausterä
lainaksi päiväksi ja jo on 7 cm paksussa betonilaatassa puoli
metriä leveä, yhden viemärin mentävä roilo, jonka paikkaamisessa
suurin murhe on vesieristeen, lattiaklinkkereiden ja mahdollisen
parketin uusinta ...
... no tosin parikymmentä vuotta vanha parketti on monasti
uusittavassa kunnossa jo muutoinkin, jolloin harmittaminenkin
jää melko vähäiseksi


eli: jos/kun noin puolet kellariharkoista tulisi uuden talon sokkeliin
jo muutoinkin asennettaviksi, niin "koko" kellarin rakentaminen
on silloin sekä edullista että varastotilan (jota ei ole koskaan liikaa!)
kannalta hyödyllistä, ja poistaa myös kaikki mahdolliset, tulevat
alapohjan tuuletustarve-ongelmat

hyödyllisen ja kustannuksiltaan edullisen kellari(varasto)tilan
puute suhteettoman kalliin ja tyhmän rossialapohjaratkaisun jälkeen
rupeaa kyllä ajan mittaan sinuakin suorastaan ... v:tuttamaan

ja jos jostain lohkeaa myöhemmin lisää irtonappulaa,
niin raa'alle harkkopinnalle jätetyn avo-kellarin kalustaminen
ja pinnoittaminen ns. "asumiseen liittyviksi tiloiksi" on vain
mielenkiintoinen uusi haaste ja helppo nakki
kenelle tahansa tumpelolle tee-kaikki-itse-rakennusmiehellekin

[ove]

Post by Jouni Saari
En pitäisi vanhojakaan rossipohjia idioottivarmoina, aika monessa niissäkin
on laho tai liiallista mikrobikasvustoa. Vanhankin rossipohjan alla usein
haisee kellarilta, siis sädesientä, bakteereja, homeita.. Liian huonosti
toimivat rossipohjat on vaan hylätty lattiasienitestissä ja talot purettu
tai poltettu aikoja sitten, jäljellä on toimivia tai melkein toimivia.

no ei nyt toki sentään ihan kaikki jäljellä olevat ole vieläkään
edes välttävästi toimivia, kuten voimme helposti todeta esim.:
http://www.6net.fi/alavus/html/kh/2002/24061500.0/txt127.htm :
"Salin alapohjarakenne on tarkemman tutkimuksen mukaan ryömintätilalla
varustettu puurakenteinen rossipohja, joka tukeutuu salin kehärakenteita
yhdistäviin betonipalkkeihin. Alapohjarakenne on näyttämön alueelta
osittain heikentynyt. Esisuunnitelman kustannuslaskennan perusteista
poiketen salin lattiarakenne tulee kokonaan purkaa ja rakentaa tilalle
maanvarainen lämpöeristetty laatta. "

Post by Jouni Saari
Vanhaa rossipohjan tuuletusta muuten suositellaan parannettavaksi tekemällä
hormiin tuuletusreikä imemään rossin yläpinnasta ilmaa savupiippuun.

jassoo ... mutta muuten ...
tietääkös kukaan keskustelijoista niiku' "tosissaan" edes

mikä ihme siellä alapohjassa oikein on tuo ns. "rossi"
jonka yläpinnasta sitä ilmaa kehotetaan imemään

kai se jokin tekninen osa (ehkäpä levy tai jokin muu tasomainen rakenne?) on
kun/jos sillä kerran on yläpintakin

[Jouni Saari]

Post by Jouni Saari

Post by Jouni Saari
Vanhaa rossipohjan tuuletusta muuten suositellaan parannettavaksi

tekemällä

Post by Jouni Saari
hormiin tuuletusreikä imemään rossin yläpinnasta ilmaa savupiippuun.

jassoo ... mutta muuten ...
tietääkös kukaan keskustelijoista niiku' "tosissaan" edes
mikä ihme siellä alapohjassa oikein on tuo ns. "rossi"
jonka yläpinnasta sitä ilmaa kehotetaan imemään
kai se jokin tekninen osa (ehkäpä levy tai jokin muu tasomainen rakenne?) on
kun/jos sillä kerran on yläpintakin

Taisi olla minulta lainattua tekstiä. Tarkoitin tuuletetun tilan yläosaa.
Kyllähän avaruuskappaleillakin voi olla yläpinta. Epäselvää kielenkäyttöä
meikäläiseltä joka tapauksessa.

Samaa mieltä olen suurimmassa osassa juttua. Tuuletetun tilan fysiikkaa kun
alkaa pähkäillä, niin aika sekavaa on. Lattian läpi diffusoituu talvella
kosteutta alaspäin, maa on lämpimämpää kuin ilma, siis potentiaalisesti
haihduttaa kosteutta. Toisaalta kylmässä ei sienet elä, ja korvausilma on
ainakin kuivaa.

Keväällä taas rossin alla oleva maa on kylmää, ja talon alla on selvästi
ulkoilmaa kylmempää, jolloin ulkoilman kosteus tiivistyy.

Kesällä taitaa suurin riski olla maasta haihtuva kosteus, syksyllä taas
ilmat viilenee, ja periaatteessa tuuletus toimii kuivaavana..


Entäs se SPU-systemssin mainostama rossiratkaisu, siinä laitetaan
puurankojen alapintaan SPU-eriste, jolloin puurakenteet on kokonaan
lämpimällä puolella ja rakenne toimii samalla höyrysulkuna. Yläpuoliset
vuodot on tietty ongelma aina, mutta tuossa ei ainakaan höyryt diffusoidu
alaspäin, eikä toisaalta ole lämpökapasiteettia tai kosteutta läpäisevää
materiaalia alapuollellakaan. Rakenne tuntuu sikäli minusta hassulta, että
puupalkkien väleissä ei ole kuin ilmaa.. Eikä sinne saisi kovin paljoa
eristettä laittaa, muuten tulee häyrysulku väärään kohtaan.

[Lauri Uusitalo]

Post by Jouni Saari
Lecapapun tarkoitus ei ole toimia kuin pienenä ilman liikettä hidastavana
kerroksena, hiukan hidastellaan ilman ja lämmön liikkeitä maan pinnassa, ei
siis mitään massiivista kerrosta. Voi olla tarpeen, vaikka talo on vanha ja
hyväkin, näyttää ilmasto muuttuvan, ja vanhakaan talo ei välttämättä enää
toimi samalla tavalla kuin viimeisen sata vuotta.

Kyllä mielestäni lecasoran tarkoituksena on tähän asti ollut eristää
kesällä kylmä maanpinta. Talvellahan tästä seuraa kylmä alapohja.

http://www.kliitto.fi/tervetalo/kurnitski02-1.pdf

[Jouni Saari]

Post by Lauri Uusitalo
Kyllä mielestäni lecasoran tarkoituksena on tähän asti ollut eristää
kesällä kylmä maanpinta. Talvellahan tästä seuraa kylmä alapohja.
http://www.kliitto.fi/tervetalo/kurnitski02-1.pdf

Hyviä mittausdokuja, pitää tutkia joskus ihan mielenkiinnosta..
Tuo lämmön eristäminen on vähnä kaksiteräinen miekka tosiaan, kesällä
lecasorakerros eristää viileän maan, ja höyrydiffuusio myös kuivaa
tuuletustilaa, koska lecan alla oleva kylmä maa kondensoi vettä. Talvella
tietty sitten homma yrittää toimia päinvastoin.

Itse luin jostain Panu Kailan (museomies, tuntee kyllä vanhojen rakenteiden
väärät korjaustavat) kommentin, että soraa voisi laittaa vain esim vajaa 10
cm, jolloin sen eristävyys ei ole vielä kovin kummonen talvella, mutta
keväällä ja kesällä se silti pitää tilaa kuivempana. Hänellä oli yksi
perustelu se, että keväällä kylmä ilma kerrostuu, koska lecapavut vähentää
ilman liikettä maan pintaa vasten, siis lecakerros on alta märkä, koska
kylmä maa kastuu kostean ilman takia, mutta ilma vaihtuu silti tuuletustilan
yläpinnassa.

Minusta tuo lecakerros sitten tekee sen, että talvella maa on lämpimämpi ja
kosteus haihtuu diffuusion takia kylmempään suuntaan, eli juuri väärään
paikkaan, samaan aikaan huoneilmasta diffuusio ajaa kosteutta myös sinne
tuuletustilaan.. Toisaalta, pakkasilla on sentään kuivaa tuuletusilmaa..
Tosin sama käy ilmankin sitä lecakerrosta, aikatauluissa vain on eroa.

En jaksa pähkäillä hommaa enempää, tuo on sellaista suo siellä, vetelä
täällä-touhua, teet mitä vaan, aina joku ominaisuus menee huonommaksi, kun
toinen paranee.. Lopullinen totuus selviää vasta pitkällä kenttäkokeella.

[Lauri Uusitalo]

Post by Jouni Saari

Post by Lauri Uusitalo
http://www.kliitto.fi/tervetalo/kurnitski02-1.pdf

Hyviä mittausdokuja, pitää tutkia joskus ihan mielenkiinnosta..

Jos enempi lukeminen kiinnostaa niin täältä vielä lisää:
http://hvac02.hut.fi/julkaisut.html

[Roy Björkstrand]

Post by Tomi
Tilanne on seuraavanlainen: Maaperä on kantavaa moreenia, talonpaikka on
korkein kohta tontissa ja alue ei ole radonaluetta. Kannattaako tehdä
rossipohja pelkästään viemäreiden huollettavuuden takia? Mikähän on
rossipohjan kustannuslisä?
-tomi

Paikka vaikuttaa otolliselta maavaraiselle laatalle.

Tosin olen aina ihmetellyt miksi maavaraisiin laattoihin ei laiteta
"huoltotunnelia" (tai edes reilumman kokoista betoniviemäriputkea
erilaisia johtovetoja varten), eihän tuo tarvitsisi (moreenialueella)
kuin metrisen kaivannon ja siihen valukaukalo. Kanneksi voisi joko valaa
kevyen "arkunkannen" tai uhrata yhden ohuen ontelolaatan ettei tarvitse
laatan valua varten holvata kaukaloa.

Roy

[mika r]

Luin tän koko viestiketjun läpi ja nyt jos koska olen ihan sevon koko
asiasta.

Mulla on rossipohja ja konttailla siellä voi joo... Mutta kuinkas noiden
'kissaluukkujen' kanssa oikeen toimitaan? Villotetaanko ne tukkoon talvella
vai nou? Mullon nyt miltei kaikki tukossa (jätin pari auki notta ilma edes
vähän vaihtuis). Näin joku neuvoi tekemään...

--Mika

Post by Roy Björkstrand

Post by Tomi
Tilanne on seuraavanlainen: Maaperä on kantavaa moreenia, talonpaikka on
korkein kohta tontissa ja alue ei ole radonaluetta. Kannattaako tehdä
rossipohja pelkästään viemäreiden huollettavuuden takia? Mikähän on
rossipohjan kustannuslisä?
-tomi

Paikka vaikuttaa otolliselta maavaraiselle laatalle.
Tosin olen aina ihmetellyt miksi maavaraisiin laattoihin ei laiteta
"huoltotunnelia" (tai edes reilumman kokoista betoniviemäriputkea
erilaisia johtovetoja varten), eihän tuo tarvitsisi (moreenialueella)
kuin metrisen kaivannon ja siihen valukaukalo. Kanneksi voisi joko valaa
kevyen "arkunkannen" tai uhrata yhden ohuen ontelolaatan ettei tarvitse
laatan valua varten holvata kaukaloa.
Roy

[ove]

Mulla on rossipohja ja konttailla siellä voi joo... Mutta kuinkas
noiden 'kissaluukkujen' kanssa oikeen toimitaan? Villotetaanko
ne tukkoon talvella vai nou? Mullon nyt miltei kaikki tukossa
(jätin pari auki notta ilma edes vähän vaihtuis). Näin joku neuvoi
tekemään...

kyllähän ne usein umpeen (villoitetaan?) - jollain keinoin värkätään
jottei pakkanen purisi villasukissa olevia varpaita
(kun se rossilattia ei kuitenkaan koskaan pidä riittävästi lämpöä)

ja jos maa talon alla on kuiva ja rossilattiakin huolellisesti tehty,
niin harvoinpa tuosta kai mitään suurempia haittojakaan on, mutta
en kuitenkaan menisi sanomaan että aivan"huoletta", vaan olisi syytä
ainakin silloin tällöin tutkailla sen ryömintätilan kosteus-tilannetta
talvenkin aikana - mutta miten? - se onkin sitten jo ihan toinen juttu

[ove]

kun ... vain ani-harvat mahtuvat ryömimään
ahtaasta kissanluukusta talonsa alle

[Lauri Uusitalo]

Post by ove

Mulla on rossipohja ja konttailla siellä voi joo... Mutta kuinkas
noiden 'kissaluukkujen' kanssa oikeen toimitaan? Villotetaanko
ne tukkoon talvella vai nou? Mullon nyt miltei kaikki tukossa
(jätin pari auki notta ilma edes vähän vaihtuis). Näin joku neuvoi
tekemään...

kyllähän ne usein umpeen (villoitetaan?) - jollain keinoin värkätään
jottei pakkanen purisi villasukissa olevia varpaita
(kun se rossilattia ei kuitenkaan koskaan pidä riittävästi lämpöä)

hmm, melkein 40 senttiä villaa lattiassa ja lämmitys.

[Jouni Saari]

Post by mika r
Mulla on rossipohja ja konttailla siellä voi joo... Mutta kuinkas noiden
'kissaluukkujen' kanssa oikeen toimitaan? Villotetaanko ne tukkoon talvella
vai nou? Mullon nyt miltei kaikki tukossa (jätin pari auki notta ilma edes
vähän vaihtuis). Näin joku neuvoi tekemään...

Toinen kikka on käyttää lunta luukkujen tukkimiseen, ei ainakaan unohdu
kesäksi luukut kiinni:-).

Tosin ei se lumi pysy kauaa luukun edessä, luukusta pois tuleva ilma on
lämmintä.

[JukkaK]

Moi,

Post by Jouni Saari
Toinen kikka on käyttää lunta luukkujen tukkimiseen, ei ainakaan unohdu
kesäksi luukut kiinni:-).

Perinteisesti vähintään metrin lumikasat seinänvierustoille. Mitä enemmän
sen parempi.

JukkaK

[Jouni Saari]

Post by JukkaK

Post by Jouni Saari
Toinen kikka on käyttää lunta luukkujen tukkimiseen, ei ainakaan unohdu
kesäksi luukut kiinni:-).

Perinteisesti vähintään metrin lumikasat seinänvierustoille. Mitä enemmän
sen parempi.

Kunhan sulamisvedet ei sitten mene sokkeliin ja talon alle. Vallien
muotoiluun hiukan kun kiinnittää huomiota ja pitää huolen, että talon
ympärillä on kaadot oiken. Ei edes lautaverhoilu mene lumihangen sisällä
pilalle. Kunhan lumi saa sulaa hiljalleen ilman vesisateita ja lumivalli ei
vietä päin seinää.. Se lauta on millin pari irti pakkaslumesta jo parin
aurinkoisen päivän jälkeen. Ja keväällä lumi sulaa normaalisti niin, että
vesi ei koske lautoihin.

Etelässä ainakin ennen tammikuuta yleensä turhaa touhua kuskata lunta talon
viereen, käytännössä siinä vain kantaa vettä talon kylkeen kiinni, ei se
siinä lumena pysy. Lumi on hyvä lämpöeriste ja estää routimista, mutta
etelässä vähän lyhytikäinen materiaali.